Lapin Keskustanuorten blogi

Täydellistä kampanjaa tekemässä

2012-01-16T08:06:00.000-08:00

Olen hieman taikauskoinen. Kohtaloa uhmatakseni, kävin äänestämässä perjantaina 13.päivä. Kenties äänestyslappuni katoaa postissa, ja ääni meneekin harakoille eikä Väyryselle? Äänestyskäyttäytymisessä oli samaa uhmaa ja päättäväisyyttä kuin ehdokkaassani – vastoin ennalta määrättyjä oletuksia, puskin lastenvaunujen kanssa tuiskussa pitkin huonosti aurattuja kävelyteitä kohti Kauppakeskus Revontulen äänestyspistettä. Paavon kannatus oli kesällä 2011 vain muutaman prosentin luokkaa. Edes oman puolueen johto ei häntä kannattanut. Sitten tapahtui jotakin. Paavon kannatus nousi ja nousee edelleen.

Väyrysen kampanja on ollut erilainen kuin muiden. Paavo on saanut taakseen laajasti koko Keskustan kenttäväen, mutta myös muiden puolueiden kannattajia. Paavo on jaksanut tehdä jalkatyötä lähes jokaisessa Suomen kunnassa sekä lanseerannut yhden historian menestyneimmistä vaalituotteista, mukin. Paavo hauskuuttaa vaalitenteissä, mutta puhuu myös kovaa asiaa esimerkiksi ulkopolitiikasta.

Vaalikampanjat ovat mielenkiintoisia. On olemassa kolmenlaisia kampanjoita: epäonnistuneita, onnistuneita ja täydellisiä. Epäonnistuneessa kampanjassa ihmiset eivät innostu, ehdokas ei vakuuta, vaalimainokset ovat noloja ja äänimäärä jää kauas tavoitteesta. Onnistunut kampanja saa ihmiset innostumaan ehdokkaasta ja ehdokas vakuutta ja jää mieleen, mutta valituksi tuleminen on epävarmaa. Täydellisessä kampanjassa kaikki menee nappiin: ehdokas jää mieleen, vakuuttaa ja menee läpi, että heilahtaa.

Väyrysen kampanja on vähintäänkin onnistunut. Paavo innostaa, vakuuttaa, naurattaa ja jää mieleen. Naurattaminen ja innostuminen eivät kuitenkaan riitä. Ihmisten pitäisi myös äänestää Paavoa. Äänestyspäätös ei ole pieni päätös. Sitä ei kannata tehdä sen mukaan, kenellä on mieleen jäävimmät vaalituotteet. Äänestyspäätös pitää tehdä sen mukaan, kenen arvot ja ajatukset vastaavat, niitä asioita, joiden mukaan haluaa tätä maata johdettavan.

Olin kuuntelemassa Väyrystä lauantaina 7.1. Lapin yliopiston vaalijuhlassa. Vakuutuin entisestään Väyrysen sopivuudesta presidentiksi, vaikka olinkin tehnyt äänestyspäätöksen jo aiemmin. Paavo on mielestäni paras ehdokas presidentiksi kolmesta syystä. Ensinnäkin hänellä on tahtoa. Välillä tuntuu, että ulkopuoliset ovat yrittäneet tehdä siitä miinuksen, että Väyrynen on jo kolmatta kertaa ehdolla. Minusta se kertoo palavasta halusta ja motivaatiosta hoitaa Suomen asioita. Toiseksi pidän Väyrysen teemoista. Hänen kokemuksensa ulkopolitiikasta, ja politiikasta ylipäätään, ovat vertaansa vailla. Paavon kestävän kehityksen ja henkisen puolen arvot ovat myös tähän aikaan sopivia. Kolmanneksi Paavo on yhtä aikaa sekä arvokas että hauska. Siihen eivät kaikki pysty!

Juhlassa Paavosta huokui presidentille kuuluva arvokkuus ja hän piti todella mielenkiintoisen puheen. Puheessaan Väyrynen käsitteli esimerkiksi kestävän kehityksen merkitystä sekä ihmiskuntapolitiikkaa. Ihmiskuntapolitiikalla Väyrynen tarkoittaa globalisaation hallintaa ja kaikkia niitä tekoja, joilla vaikutetaan esimerkiksi ruuan ja luonnonvarojen riittävyyteen myös tuleville sukupolville. Paavolla on todella ajankohtaisia ajatuksia globaaleista kysymyksistä, mutta jostain kumman syystä hänestä nostetaan esiin aina pelkkä euro-änkyryys ja jalasmökki-skandaalit 1980-luvulta.

Väyrynen korosti olevansa myös Natoa vastaan näissä vallitsevissa olosuhteissa, minkä pystyn allekirjoittamaan täysin. Paavo puhui myös tuloerojen kasvusta sekä globaalina että Suomen sisäisenä ongelmana. Lisäksi hän puhui vielä aluepolitiikasta ja siitä kuinka tärkeää on pitää koko Suomi asuttuna.

Esimerkiksi kuntien pakkoliitokset kaventavat suuressa määrin lähidemokratiaa ja heikentää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joita pidän itse tärkeinä ja siksi äänestän Paavo Väyrystä.

Minä taivalsin 13. päivä perjantaina läpi tuulen ja tuiskun, jotta saan antaa äänen noiden arvojen puolesta. Lievästä taikauskosta huolimatta, uskon enemmän suomalaiseen vaalijärjestelmään. Uskon, että ääneni lasketaan Väyrysen hyväksi. Uskon, että hänen hyväkseen lasketaan myös satoja tuhansia muita ääniä ensi sunnuntaina. Vetoan tämä tekstin lukijoihin: innostetaan ja vakuutetaan vajaan viikon aikana mahdollisimman monta äänestäjää Paavon puolesta. Tehdään yhdessä Väyrysen kampanjasta täydellinen!

Sanna Karhu

Kirjoittaja on Lapin Keskustanuorten entinen toiminnanjohtaja, Rovaniemen nuorisolautakunnan vpj. ja perheenäiti.

Presidentinvaalit ja Lapin tulevaisuus

2012-01-10T02:33:00.000-08:00

Nuorina lappilaisina naisina olemme hyvin huolissamme oman kotimaakuntamme tulevaisuudesta. Olemme usein miettineet, miltä Pohjois-Suomi näyttää muutaman vuosikymmenen kuluttua? Tulevienkin sukupolvien on voitava asua ja työskennellä tällä ihmeellisen kauniilla ja omaleimaisella alueella.

Pohjoisen mahdollisuudet ovat mittaamattomat. Meitä uhkaa kuitenkin suomalaiselle elämänmuodolle vieras keskittämisen ideologia. Ratkaisuna pohjoisen ongelmiin ei tarjota elinkeinoelämän kehittämistä ja toimia muuttoliikkeen kääntämiseksi, vaan kuntien pakkoliitoksia ja ihmisten pakkomuuttoa keskuksiin ja etelään.

Mediassa on viime päivinä nostatettu erityisesti Kokoomuksen ja Vihreiden presidenttiehdokkaita. Toivomme, että varsinkin nuoret äänestäjät katsovat pintaa ja mielikuvajulkisuutta syvemmälle.

Molemmat puolueet ovat nykyisessä hallituksessa lähteneet kovalle ja kylmälle keskittämislinjalle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja iloitsi muutama päivä sitten: "Nyt vihdoin tunnustetaan, että kyse ei ole siitä kaupungistuuko Suomi, vaan miten se kaupungistuu." Asfalttivihreiden linjaukset puolestaan ovat muutoinkin lappilaisiin oloihin täysin soveltumattomia. Täällä on aina eletty luonnosta - luonnon ehdoilla ja luontoa vaalien. Mutta keskittäminen ei ole luonnontaloudellista kehitystä.

Presidenttiehdokas Paavo Väyrystä on leimattu eri yhteyksissä "menneisyyden mieheksi". Sanotaan, että hänen aikansa on ohi. Mihin tämä perustuu? Hän on suunnilleen samanikäinen kuin Sauli Niinistö, ja ei kai ehdokkaalle voi olla vahingoksi, että hänellä on kaikkein mittavin ansioluettelo?

Paavo Väyrynen katsoo tulevaisuuteen. Hän on globaaleja kysymyksiä tutkiva, kansainvälisesti arvostettu toimija. Hänen aloitteestaan edellisen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä on lähdetty toteuttamaan mm. EU:n ja Yhdysvaltain välistä uutta kehityspoliittista yhteistyötä.

Lappilaisena Paavo tuntee meidän erityisolosuhteemme. Lappi on Suomen kansainvälisin maakunta ja presidenttinä hän voi luotettavalla ulkopolitiikalla ja lähialueyhteistyön kehittämisellä olla tuomassa merkittävästi uutta työtä ja toimeentuloa maakuntaamme. Äänestämällä Paavoa äänestämme oman tulevaisuutemme puolesta.

Laura Kuismanen, Kemi
Katri Kulmuni, Tornio
Susanna Viitala, Rovaniemi

Puheenjohtajamme Janne Kaisanlahden puhe Lapin Keskustan piirikokouksessa 12.11.2011

2011-11-13T22:47:00.000-08:00

Arvoisa piirikokousväki!

Tuon teille Lapin Keskustanuorten tervehdyksen!

Se, miksi minä olen tässä puhumassa teille piirin puheenjohtajana, on se,
että johtokunta vaihtui viime kesänä. Piirin edellinen puheenjohtaja Katri
Kulmuni luopui piirin puheenjohtajuudesta ja minä tulin tähän tehtävään.
Voi sanoa, etten tullut pyytämättä, mutta tulin kyllä vähän yllätyksenä –
yllätyksenä niin itselleni kuin ehkä monille muillekin. Kun lupauduin
tehtävään, niin kuvittelin, että kauteni alkaa 1.1., mutta se alkoikin jo
1.9. ja aikatauluja on pitänyt vähän sovitella, että pääsee tehtävään
kunnolla kiinni.

Katri Kulmuni luopui piirin puheenjohtajuudesta siksi, kun hän on nyt
tuolla itärajan takana. Hän ei ole siellä kylläkään siksi, että olisi
loikannut sinne jäätyään valitsematta eduskuntavaaleissa. Hänhän teki
loistavan kampanjan ja jäi alle 300 äänen päähän valinnasta. Hän nimittäin
opiskelee kansainvälisiä suhteita – meille lappilaisille niin tärkeitä
hyviä idänsuhteita! – Pietarin yliopistossa. Ja Katri on jatkossakin
tiiviisti mukana niin Keskustapuolueen kuin Keskustanuorten toiminnassa.
Taisin tuolla viime kevätkokouksessa sanoa, että pidän täysin mahdollisena
sitä, että Katri on joskus ulkoministerinä presidentti Paavo Väyrysen
nimittämässä hallituksessa. Tuolloin keväällä sitä joku ehkä epäili, että
pääseekö se Paavo edes presidenttiehdokkaaksi. No, pääsihän se ja keväällä
tehdään hänestä presidentti ja kun muutamat eduskuntavaalit käydään, niin
eiköhän se näkyni tule toteutumaan kokonaisuudessaan.

Lapin Keskustanuorten toiminta oli tuossa vaalien jälkeen vähän
nuupahtanutta, mutta yritämme nyt sitä elvyttää. Hyvänä merkkinä on se,
että uusia aktiiveja on tullut mukaan toimintaan ja pyrimme järjestämään
tapahtumia eri puolilla maakuntaa. Tämä asia ei toki ihan täysin
Keskustanuorten tontille kuulu, vaan pikemminkin Keskustaopiskelijoiden,
mutta otan kuitenkin vähän kunniaa siitä meillekin, että Lapin yliopiston
ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa Keskustan ehdokaslista nosti
kannatustaan ja paikkamääräänsä.

Piirinä pyrimme tietysti antamaan oman panoksemme Paavo Väyrysen
presidentinvaalikampanjaan. Tulemme järjestämään Paavon kampanjaa tukevaa
omaa kampanjointia ainakin oman lehti-ilmoittelun ja omien
tukitilaisuuksien muodossa. Teemme parhaamme, että Paavon kampanja olisi
vetovoimainen myös nuorten näkökulmasta. Sanoin nyt, huomatkaa, että
Paavon kampanja olisi vetovoimainen. Ehdokas itse on kyllä vetovoimainen
ja nuorten ajatusmaailmaan sopiva. Olen huomannut, että monet nuoret,
vasemmistolaisista tai oikeistolaisista kodeista suorastaan järkyttyvät,
kun he tutustuvat Paavoon ja hänen ajatuksiinsa. He ovat kauhuissaan, että
tuollaista miestäkö isä ja äiti ovat vihanneet ja itse ovat inhonneet. Kun
Väyrysen radikaalit ajatukset ihmiskuntapolitiikasta ja tulevaisuudesta
juuri nuoreen polveen vetoavat.

Media luo mielikuvaa siitä, että Niinistö on vaalien selvä voittaja. Mutta
nythän meidän on nostettava Paavo toiselle kierrokselle. Vaikka se
tapahtuisi pienehkölläkin tuloksella, niin hänet on nostettava vaalien
kakkossijalle ja siitä toiselle kierrokselle. Sen jälkeen voi tapahtua
mitä tahansa, jos kansa herää näkemään tämän pintajulkisuuden läpi.
Toisella kierroksella voi tapahtua mitä vain. Paavossa on jokaiselle
jotakin.

Lähtevätkö vasemmistolaiset toisella kierroksella tukemaan Tarja Halosen
vakaalla ulkopoliittisella linjalla jatkavaa ja hyviä idänsuhteita
vaalivaa Paavoa vai kovan linjan oikeistolaista Sauli Niinistöä?
Lähtevätkö Perussuomalaiset tukemaan Suomen itsenäisyyttä puolustavaa
maamme tunnetuinta EU-kriitikkoa Paavo Väyrystä vai Suomen euroalueeseen
vastoin perustuslakia ja ilman kansanäänestystä jyrännyttä Sauli
Niinistöä? Lähtevätkö Kristillisdemokraatit tukemaan kristillisiin
perusarvoihin arvomaailmansa pohjaavaa Paavoa vai arvoliberaalia Sauli
Niinistöä?

Paavolla on siis hyvät mahdollisuudet tulla valituksi, kun nyt jokainen
meistä lähtee töihin. Kertomaan ystävä- ja tuttavapiirilleen ensin,
millaisesta ehdokkaasta on kyse.

Luin jostakin gallupista, jonka mukaan yli puolet keskustalaisistakin
olisi aikeissa äänestää Niinistöä. Hävetköön, jos joku sellainen tästä
salista löytyy! Varsinkin täällä Lapissa vaalityön pitäisi upota
otolliseen maaperään, sillä me tiedämme, mikä on Kokoomuksen suhtautuminen
maakuntiin ja hajautettuun yhteiskuntaan. Nykyinen Kataisen
sosialistihallituskin on sen osoittanut. Se on se mistä jo Karl Marx puhui
– kasautuminen ja kurjistuminen!

Tehdään kaikki siis parhaamme, että lappilainen kansa lähtee liikkeelle
oman ehdokkaansa taakse. Me näytimme kesällä niille, jotka eivät halunneet
Väyrystä presidenttiehdokkaaksi. Siinä me onnistuimme. Näytetään nyt koko
maalle, että teemme Väyrysestä seuraavan presidentin!

Kai Puro: haluan, että Keskusta nousee tästä tilasta

2011-10-09T11:48:00.000-07:00

Lapin Keskustanuoret julkaisi keskiviikkona tiedotteen, että olen ehdolla Keskustanuorten liittohallitukseen Tahkon liittokokouksessa 22.-23.10.2011. Samassa tiedotteessa mainittiin, että nykyinen liittohallituksen jäsen, Katri Kulmuni , ei asetu ehdolle, vaikka häntä on, minunkin toimesta, pyydetty asettumaan ehdolle liiton varapuheenjohtajaksi. Katri Kulmuni jättää liittohallitukseen suuren aukon, jota on kenenkään vaikea täyttää.

Kun Katri Kulmuni soitti minulle liittohallituksen kokouksen tauolta jättäytyvänsä pois ja tukevansa minua tehtävään, olin uudessa tilanteessa: ottaakko haaste vastaan vai kieltäytyä. Kun kolme muuta vaikutusvaltaista keskustanuorta lähestyi minua samassa asiassa, sekä sain muutamalta muulta positiivisen vastaanoton, en voinut enää kieltäytyä.

Olen huolissani puolueen tilasta. Tämä huolestumiseni on jatkunut jo vuosia. Sementoiduttuaan hallitusvastuun vaalivoitolla vuonna 2007 Keskusta menetti otettaan tavallisen ihmisen arjesta. Se, että kahdeksan vuotta "Audin takapenkillä" erkaannuttaa poliitikon kansasta, ei ole mikään yllätys. Joidenkin puolueiden kohdalla sitä on taas ilmassa, vaikka hallitus ei ole kauaa istunutkaan. Keskusta alkoi hoitaa tehtäväänsä virkamiesmäisesti. Asiaa vaikeutti se, että pääministeri ei saanut liikkua enää vapaasti kansan parissa.

Ministerit sokaistuivat osaltaan asioilta ja luottivat virkamieskunnan valmisteluihin, kuuntelematta kansaa. Tästä on esimerkkinä surullisenkuuluisa "paskalaki", josta monet ovat keskustaan suuttuneet, ehkäpä iäksi. Kenttään ei saatu kosketusta. Keskusta ei kysynyt kentän mielipidettä ennen kuin oli liian myöhäistä.

Suomen Keskusta r.p. on päästänyt suuren kenttänsä rapautumaan. Kun jäsenistöön ei olla oltu yhteydessä, eikä paikallisia toimijoita ole tuettu, saatikka edes muistettu, on monen paikallisyhdistyksen pohja kadonnut. Piirit eivät välttämättä edes tiedä, kuka vastaa mistäkin yhdistyksestä. Järjestökentässä tulee tehdä uudistuksia niin paljon, että jokainen paikallisyhdistys on toimiva ja tekee alueensa parasta politiikkaa.

Keskustan perusajatus – ihmisyyden vaaliminen ja kehittäminen, painui hallitusvastuussa hämärästi taka-alalle. Sivistyksen lipun kantamista ei näkynyt. Kokoomuksen kolmen kopla (opetusministeri, Opetusministeriön kansliapäällikkö, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja) ajoi Oulun Yliopiston sellaiseen tilanteeseen, että Kajaanista oli pakko lopettaa opettajainkoulutusyksikkö. Tälle Keskusta ei tehnyt mitään, vaikka oli itse pääministeripuolue!

Nyt uudessa hallituksessa pohjoista kuritetaan taas. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikataan 2200:lla (8,8 % kaikista). Leikkaukset kohdistuvat maakuntiin, joista jo nyt muutetaan pois opiskelupaikan vuoksi. Eikä takaisin enää muuteta helpolla. Jos Keskusta ei tähän kunnolla puutu, katoaa sivistysliikkeeltämme pohja. Maakuntia diskriminoidaan muutenkin: Aalto-yliopiston rahoitus on 20-kertainen Oulun yliopistoon verrattuna oppilasta kohden. Oulu ja Turku ovat ainoat maailman parhaiden yliopistojen listalle päässeet suomalaiset yliopistot (jossain sijoilla 300-400).

Suurten puoluetukien vallitessa Keskusta eli leveästi. Puoluetoimistolla piisasi väkeä. Ainoa ongelma oli, että kukaan ei koskaan vastannut viesteihin eikä puhelinsoittoihin – näin kärjistetysti. Työskennellessäni puolueella puolen vuoden ajan (työmarkkinatuella) perehdyin tähän toiseen puoleen. Puoluekoneisto oli liian raskas ja tehoton. Vaikka tukea tuli, oli puolueen kassa aina tyhjä.

Nyt tilanne on pahemmin. Rahat on loppu ja tyhjä pää. Niin ainakin eräässä lastenlaulussa lauletaan. Keskusta koki karmeimman vaalitappionsa ikinä ja painui takaa-alalle. Tästä olemme saaneet jo kärsiä. Sinipunapuolueet tekevät hallituksessaan tällä hetkellä juuri niille ominaista politiikkaa: keskittämistä vailla mitään järjen hiventä. Keskittämistä pois Keskustan vahvoilta kannatusalueilta.

Kuntauudistuksessa kuntapäättäjistä tehdään ammattipoliitikkoja ja varmistetaan, ettei entisen naapurikunnan alueelta tule kuin yksi tai kaksi valtuutettua. Kohta tavallisen maakuntakaupungin valtuutetut ovat yhtä kaukaisia kuin Helsingissä. Kuinka moni Helsingin asukas on esimerkiksi puhunut Mari Kiviniemen tai Ben Zyskowiczin kanssa kadulla? Kuinka moni kalliolainen tietää, kuka ajaa kaupunginosan etuja valtuustossa? Niinpä niin. Käytännössä ei kukaan. Helsinkiläisillä valtuutetuilla on enemmän ammattitaitoa kuin osalla nykykansanedustajista.

Minä haluan, että Keskusta nousee tästä tilasta, missä se on. Sitä en tee yksin minä, et sinä, vaan me yhdessä. Minä haluan nähdä, että vielä sinä aikana kun vaikutan Keskustanuorissa, Keskusta on pääministeripuolue. Silloinen hallitus ja pääministeri tulevat rikkomaan Matti Vanhasen I hallituksen suosiolukemat. Silloin tullaan tekemään sellaista keskustalaista politiikkaa, johon voi koko kansa olla tyytyväinen.

Meidän tulee tehdä sellaista politiikkaa, joka tarjoaa kaikille suomalaisille tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä ja palvella isänmaataan. Vahvoilla kannattaja-alueillamme meidän tulee jatkaa työtä niin, että meihin siellä luotetaan. Pääkaupunkiseudulla voimme saada kannatusta ajamalla niitä asioita, jotka ovat sen asukkaille elämääkin tärkeämpiä, mutta eivät ole ristiriidassa muun maan kanssa. Tällaisia asioita on, mutta niihin on tartuttava.

Keskustan paikka on Suomen poliittisella kartalla suurten puolueiden joukossa. Me olemme näyttäneet Suomelle suunnan vaikeina aikoina. Tapahtukoon se vastedeskin.

Kai Puro

Liittohallitusehdokas

Kai Puro Keskustanuorten liittohallitukseen

2011-10-05T11:02:00.000-07:00

Lapin Keskustanuoret esittävät Kai Puroa Keskustanuorten liittohallitukseen.

Kemiläinen, äskettäin oululaistunut 21-vuotias Kai opiskelee taloustieteitä Oulun yliopistossa ja hänen harrastuksiinsa kuuluu politiikan lisäksi muun muassa talousnäkymien seuranta. Hänet tunnetaan Kemin Keskustan sihteerinä, Lapin Keskustanuorten johtokunnan jäsenenä ja Kemin Keskustanuorten puheenjohtajana. Lisäksi Kai vaikuttaa aktiivisesti Kemin Nuorisoasiain neuvottelukunnassa ja on myös Kemin seurakunnan kasvatustoiminnan johtokunnassa varajäsenenä.

Lapin Keskustanuoret ovat oppineet tuntemaan Kain aatteellisena, vastuullisena ja aktiivisena.

– Kai on todellinen työmyyrä. Voin vain ihmetellä, mistä hän löytää kaiken sen ajan, jota hän on valmis uhraamaan järjestötoiminnalle. Hän on kasvanut keskustalaiseksi Suomen punaisimmalla paikkakunnalla, Kemissä, joten hän tietää varmasti, minkälaista on keskustalainen työ haasteellisissa olosuhteissa. Tunnen Kai Puron arvomaailman ja aatteellisen vakaumuksen, toteaa Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja Janne Kaisanlahti.

Lappia Keskustanuorten liittohallituksessa kaksi vuotta edustanut Katri Kulmuni ei asetu ehdokkaaksi Tahkolla pidettävässä liittokokouksessa.Useat henkilöt ovat esittäneet häntä Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi. – Olen nöyrästi kiitollinen kaikille niille keskustanuorille, jotka ovat pyytäneet minua jatkokaudelle ja pyrkimään liiton varapuheenjohtajaksi. Olen harkinnut asiaa pitkään, ja päätin jättää ehdokkuuden liittokokouksessa tällä kertaa väliin.

– Kuluvan lukuvuoden kestävä opiskeluni Pietarissa ei olisi ollut ylivoimainen este tehtävien hoitamiselle. Onhan Pietarista nopeammat kulkuyhteydet esimerkiksi liittotoimistolle Helsinkiin kuin kotikaupungistani Torniosta. Nuoren poliitikon on kuitenkin hyvä hetkeksi pysähtyäkin eikä pyrkiä jatkuvasti tehtävästä toiseen ja vaaleista toisiin. Tulen jatkossakin toimimaan Keskustanuorissa ja aion olla aktiivinen puolueemme toiminnassa sekä erityisesti tulevassa presidentinvaalityössämme.

Katri Kulmuni kertoo olevansa hyvin huolissaan Keskustan nykyisestätilasta. – Aatteemme on oikea, mutta aate ei ole näkynyt tarpeeksi poliittisissa teoissa. Jotta kannattajien luottamus palautuu ja uusi nousu voisi alkaa, on tunnustettava myös tehdyt virheet. Keskustaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Nykyinen hallitus on osoittanut, ettei koko Suomen asuttuna pitäminen kuulu sen tavoitteisiin.

Lapin Keskustanuoret täysillä presidentinvaaleihin

2011-09-13T03:00:00.000-07:00

Lapin Keskustanuoret ottavat iloisina vastaan tiedon valtiotieteen tohtori Paavo Väyrysen asettamisesta Keskustan presidenttiehdokkaaksi. Nuorekkaasti ajatteleva, radikaali ja tulevaisuutta ennenkin ansiokkaasti visioinut Väyrynen on ehdokas, jonka puolesta tulemme tekemään vaalityötä innokkaasti ja täydellä teholla.

Jotkut ovat harmitelleet sitä, että Keskustalla on vain yksi henkilö tarjolla presidenttiehdokkaaksi. Sama tilanne on kuitenkin myös Kokoomuksella ja todennäköisesti myös Perussuomalaisilla. SDP käy jäsenvaalin, mutta ehdokas tuntuu olevan jo etukäteen selvillä. Paavo Väyrynen on ulkopoliittisesti kokenein presidenttiehdokas. Lisäksi hän on neljän suuren puolueen ehdokkaista ainoa, jonka poliittinen linja on vakaa ja selkeä. Paavo Väyrynen ei kannata Suomen liittymistä sotilasliittoihin, hänen haastajiensa linjat ovat olleet tässä asiassa vähintäänkin horjuvat tai jopa kansan ylivoimaisen enemmistön vastaiset. Väyrynen korostaa ihmisyyden ja kestävän kehityksen merkitystä materialismin sijaan, mikä erottaa hänet kilpakumppaneistaan.

-Väyrysen erinomaisiin mahdollisuuksiin tulla valituksi eivät Keskustan aallonpohjassa olevat kannatusluvut vaikuta, kun muistamme mistä presidentinvaaleissa on kyse. Tasavallan presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Paavo Väyrynen on maamme pitkäaikaisimpana ulkoministerinä kerännyt ylivoimaisen kokemuksen ulkosuhteiden hoidosta. Varsinkin tärkeiden idänsuhteiden hoitamisesta Paavon kokemus on vailla vertaa, muistuttaa Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja Janne Kaisanlahti

Presidentti on myös arvojohtaja. Paavo Väyrysen arvopohja nousee inhimillisen elämän ymmärtämisestä, ja siksi se vetoaa poliittisen kentän eri laidoilla. Vähäosaisten ihmisten sekä vähäosaisten alueiden puolustaminen on ollut hänen poliittiesen toimintansa selkäranka halki vuosikymmenten. Tässä on yhtymäkohtia perinteisen vasemmistolaisuuden arvoihin. EU-politiikassaan Väyrynen on aina puolustanut Suomen kansan itsemääräämisoikeutta ja vastustanut liittovaltiokehitystä. Ryhdikäs sinivalkoinen linja tulee vetoamaan myös niihin, jotka liian myöntyväisen EU-politiikan vuoksi äänestivät perussuomalaisia viime eduskuntavaaleissa. Toisaalta Väyrysen tiukka suhtautuminen kuluttamisen ylivaltaan ja niukkojen luonnonvarojen haaskaamiseen tulevien sukupolvien kustannuksella vetoaa ympäristötietoisiin ja nuoriin kansalaisiin.

Me lappilaiset tiedämme myös, että Paavo Väyrynen on luja pohjoisen puolustaja. On sanottu, että Kekkonen ”hiihti pohjoisen Suomen kartalle”. Tälle umpihankeen raivatulle ladulle piirtää jatkoa nyt mies, joka vähän yli 20-vuotiaana tuli Urho Kekkosen lähipiiriin ja sai häneltä arvokasta opetusta.

Lapin Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että Keskustan riveistä nousisi jälleen presidentti. Urho Kekkosen jälkeen kaikki presidentit ovat olleet sosialidemokraatteja, ja tämän putken on aika katketa. Mutta samalla on muistettava, että presidentti ei ole minkään puolueen edustaja, vaan koko kansan johtaja. Siksi vaalityö tulee kohdistumaan koko kansaan yli puoluerajojen. Paavo Väyrysen edustama linja etenkin presidentin työsaralla, ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä, vastaa Suomen kansan syvien rivien mielipiteitä sekä arvoja paljon selkeämmin kuin hänen haastajiensa linja. Vaalityössä on tehtävä selväksi vankat tosiasiat pintajulkisuuden takaa. Tosiasiat ovat Paavo Väyrysen puolella.

Kaisanlahti Lapin keskustanuorten johtoon

2011-09-04T22:30:00.000-07:00

AJANKOHTAISTA!

Lapin Keskustanuorten johto vaihtui

Suomen Keskustanuorten Lapin piirille on valittu uusi johtokunta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa 26-vuotias kemijärveläinen oikeustieteen maisteri Janne Kaisanlahti. Hän kuuluu myös mm. Suomen Keskustan puoluevaltuustoon ja toimii kotipaikkakunnallaan kaupunginvaltuutettuna ja kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Nuorten aikaisempi puheenjohtaja, viime eduskuntavaaleissa ensimmäiselle varasijalle tullut Katri Kulmuni jäi pois tehtävästä voidakseen keskittyä tiiviimmin opintoihinsa ja useisiin muihin luottamustehtäviinsä Keskusta-liikkeessä.

- Ideologisesti olen lähellä Katria. Vaikka en olekaan ollut aina kaikista kysymyksistä samaa mieltä, niin hän on tärkeimpiä poliittisia yhteistyötovereitani. Korostamme molemmat vahvaa aluepolitiikkaa ja alkiolaisuutta. Niin että linja tuskin kovin paljoa tulee muuttumaan, vaikka puheenjohtaja vaihtuukin, Janne Kaisanlahti toteaa. - Lapin Keskustanuorten tärkein haaste on nyt uusien jäsenten löytäminen mukaan sekä perusjärjestötyön ja koulutustoiminnan käynnistäminen keväisen vaaliväsymyksen jäljiltä.

Lapin Keskustanuorten uusi puheenjohtaja ottaa kantaa myös tulevaan Keskustanuorten liittokokoukseen. - Toivon vahvasti, että Katri Kulmuni suostuisi esitettyihin pyyntöihin olla käytettävissä Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi. Katri tulee kansainvälisten opintojensa vuoksi viettämään osan ajastaan ensi kesään saakka Pietarissa ja joku voi luulla, että Katri ei siksi voisi hoitaa tehtävää hyvin. Pietari on kuitenkin lähempänä Helsingissä sijaitsevaa Keskustanuorten liittotoimistoa kuin Rovaniemi, ja sitä paitsi parempien kulkuyhteyksien päässä kuin me pohjoisen asukit.

- Katrin kaltaisia aatteellisia nuoria tarvitaan eturivissä, jos puolue halutaan nostaa jaloilleen. Aate on oikea, mutta se ei ole näkynyt tarpeeksi käytännön politiikassa. On myös tärkeätä, että Keskustan ulkopoliittista perintöä pidetään arvossa. Katri on perehtynyt ulkopoliittisiin kysymyksiin ja ymmärtää erityisesti meille äärimmäisen tärkeiden idänsuhteiden merkityksen. On ollut ikävää huomata, että presidentinvaaleihin suhtaudutaan joskus vähättelevästi jopa vastuullisilta paikoilta. Presidentti kuitenkin johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Urho Kekkonen jo sanoi, että ilman ulkopolitiikkaa ei ole sisäpolitiikkaa.

Lapin Keskustanuorten varapuheenjohtajana jatkaa 21-vuotias kauppatieteiden ylioppilas Kai Puro, joka on kotoisin Kemistä ja toimii siellä mm. Keskustanuorten puheenjohtajana. Muiksi jäseniksi johtokuntaan valittiin Ulla Ilvesluoto Ranualta, Juho Karjalainen Tervolasta, Laura Kuismanen Kemistä, Julius Oförsagd Keminmaalta sekä Jukka Vaara Rovaniemeltä. Varajäseniksi valittiin Katri Kulmuni Torniosta ja Kalle Nätti Ranualta.

Lapin Keskustanuorten johtoryhmä valitsi myös piirille uuden työntekijän. Toiminnanjohtajana aloittaa 1.9. lukien hallintotieteiden ylioppilas Jirka Hakala. Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva Hakala on toiminut kuluvana vuonna Rovaniemen keskustaopiskelijoiden puheenjohtajana sekä Keskustan opiskelijaliiton liittohallituksen jäsenenä.

-Keskustalaisen arvomaailman esilletuonti sekä nämä arvot jakavan lappilaisen nuorison innostaminen poliittiseen aktiivisuuteen ovat tehtäviä, joihin on ilo tarttua, kertoo Hakala.

Lisää resursseja erityisopetukseen

2011-08-08T10:40:00.000-07:00

Suomi on roikkunut pitkään Pisa-tutkimuksen kärjessä. Tämä on ollut pääosin sen vuoksi, koska Suomessa heikommat oppilaat pyritään pitämään mukana koko luokan tahdissa. Erityisopetuksen resursseja lisäämällä saataisiin Suomi pysymään maailman kärkiluokassa. Muuten on mahdollista, että juna menee ohi.

Erityisopetuksen lisääminen ei vaikuta pelkästään heikkojen oppilaiden tasoon – päinvastoin. Siitä hyötyvät myös niin hyvät kuin keskitason oppilaatkin. Erityisopetus ei ole pelkästään tarkkailuluokkia, vaan se sisältää eriytetyt oppimissuunnitelmat eri oppilaiden kesken.

Itse asiassa painopisteen tulisi olla siinä, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat pidettäisiin virallisesti omassa luokassaan, mutta vaikeimmissa aineissa heidät eriytettäisiin toiseen ryhmään oppimaan. Tällaisia aineita olisivat useimmiten matemaattiset aineet sekä äidinkieli ja vieraat kielet. Tarve olisi oppilaskohtainen.

Pienryhmä auttaa sekä heikkoa että hyvää oppilasta keskittymään. Siinä missä vahvemmat oppilaat ehtivät tehdä enemmän tehtäviä, heikommat käyvät perusasiat perusteellisemmin läpi. Tämä ei onnistu normaaliluokassa, jossa kaikki joutuvat menemään samaa tahtia. Siinä nopeimmat turhautuvat ja hitaimmat putoavat kärryiltä jo alkuvaiheessa. Ryhmätöitä tehtäessä keskittymisvaikeuksista kärsivien oppilaiden levottomuus haittaa koko luokan työntekoa.

Jokaisessa Kemin kokoisessa kunnassa on pyrittävä vähintään yhteen joustavan perusopetuksen ryhmään. Siellä ovat sellaiset oppilaat, joille tavallinen koulunkäynti tuottaa vaikeuksia. Valinnaisaineissa toimisi integraatio muiden oppilaiden kanssa. Tätä luokkamallia ei saisi käyttää ns. klinikkana, jonne häiriköt laitetaan silloin tällöin.

Erityisluokalle pääseminen ei ole mikään leimaava tekijä vaan voi vaikuttaa oppilaan koko tulevaisuuteen. Henkilökohtainen ja joustava opetus auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä ja helpottaa nuoren työelämään pääsyä.

Tunteja tulisi suunnitella niin, että saman aineen tunteja pidettäisiin samaan aikaan, jolloin joko erityisopettaja tai aineenopettaja ottaisi heikkoja oppilaita useammasta luokasta yhteen.

Suurin koulua koskeva puheenaihe on alakoulujen valtavat ryhmäkoot. Nämä aiheuttavat yläkoulun oppimisvaikeuksista jopa merkittävänkin osan. Jakotunteja tulisi olla niin paljon, että tärkeimmissä aineissa ei koko alakoululuokka olisi yhtä aikaa läsnä. Resurssiopettajia käyttämällä tämän luulisi olevan mahdollista.

Kemin Keskustanuoret

Kai Puro, pj

Laura Kuismanen, vpj

Susanna Klemettinen

Puro ja Kuismanen kuuluvat Lapin Keskustanuorten johtokuntaan.

Katri Kulmuni ministeri Väyrysen avustajaksi

2010-12-15T03:01:00.001-08:00

Katri Kulmuni Paavo Väyrysen lehdistöavustajaksi

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on valinnut uudeksi lehdistöavustajakseen yhteiskuntatieteiden kandidaatti Katri Kulmunin (23). Kulmuni on toiminut kuluneen vuoden Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 27.12.

Katri Kulmunilla on lukuisia luottamustehtäviä keskustaliikkeessä. Hän on Keskustanuorten liittohallituksen jäsen, Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja sekä Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Kulmuni on myös eduskuntavaaliehdokkaana Lapin vaalipiiristä keväällä 2011.

Aikaisemmin ministeri Väyrysen lehdistöavustajina ovat toimineet muun muassa europarlamentaarikko Riikka Manner, Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja nyt äitiysvapaalle jäävä Hanna Saarni.

Lisätietoja: Katri Kulmuni p.044 2555 903 ja ministerin lehdistöavustaja Hanna Saarni p. 0400 739 824

Seurakuntavaalien tulokset

2010-11-17T03:59:00.001-08:00

Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit käytiin 14.-15.11.2010. Äänestysvilkkaus lisääntyi monissa seurakunnissa. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli alustavien tietojen mukaan 17,0 %. Edellisvaaleissa äänesti 14,5 % äänioikeutetuista.

Keskustanuoret menestyivät vaaleissa eri puolilla Lappia. Rovaniemellä valituksi tulivat mm. kaupunginvaltuustossakin vaikuttavat 25-vuotiaat Liisa Ansala ja Susanna Viitala. Kasvatustieteen kandidaatti Ansala sai 184 ääntä ja yhteiskuntatieteen sekä kasvatustieteen ylioppilas Viitala 158 ääntä. Keskustan listalta valittiin myös nuori Olli Mourujärvi 73 äänellä.

Kemijärvellä kirkkovaltuustoon valittiin toiselle kaudelleen oikeustieteen maisteri Janne Kaisanlahti 242 äänellä. Hänen saamansa äänimäärä oli kaikkein suurin yksittäiselle ehdokkaalle annettu kannatus Lapissa.

Posiolla kirkkovaltuustoon valittiin uutena valtuutettuna sosionomi Elina Ruokamo, joka keräsi 54 ääntä tullen äänissä kolmanneksi Posiolla. Kemissä kirkkovaltuustoon nousi kaksi nuorta valtuutettua, lukiolainen Laura Kuismanen keräsi 51 ääntä ja terveydenhoitajaopiskelija Susanna Klemettinen 46 ääntä. Ylitorniolle toiselle kaudelle valittiin kotiäiti Monika Harri 36 äänellä. Keminmaassa valituksi tuli teollisen muotoilun ylioppilas Julius Oförsagd 26 äänellä.

Verrattuna edellisvaaleihin voidaan todeta, että Lapin Keskustanuorten kampanjoimat ehdokkaat menestyivät huomattavasi paremmin.

Ehdokkaita seurakuntavaaleihin

2010-11-03T02:39:00.000-07:00

Posiolla:

Tiila Maaninka
opiskelija
ehdokasnumero 23

Seurakuntavaalien ehdokkaita

2010-10-20T14:04:00.000-07:00

Seurakuntavaalien ehdokkaita Rovaniemellä

Liisa Ansala

kasvatustieteen kandidaatti

Matti Lustig

filosofian maisteri, eduskunta-avustaja

Susanna Viitala

yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden yo.

Markus Väänänen

asiakasneuvoja

Lapin Keskustanuorten ehdokkaita seurakuntavaaleissa

2010-10-20T13:24:00.001-07:00

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Ennakkoäänestys järjestetään 1.-5.11. ja varsinainen vaalipäivä on isänpäivä, 14.11. Vaaleissa on äänioikeutettu jokainen 16 vuotta täyttänyt kirkon jäsen.

Pistä tikku ristiin - käy äänestämässä!

Kemissä

Laura Kuismanen
opiskelija

Kemissä

Susanna Klemettinen

terveydenhoitajaopiskelija, lähihoitaja

Kemijärvellä

Janne Kaisanlahti

oikeustieteen maisteri

Keminmaalla

Julius Oförsagd

opiskelija, teollisen muotoilun yo.

Posiolla

Elina Ruokamo

kotihoidonohjaaja, sosionomi

Sekaisin Marista

2010-10-20T09:31:00.000-07:00

Joko sinä tunnet sen reppu selässä ja päättäväisesti eteenpäin kulkevan tytön? Siis sen, joka on paikalla kaikissa Keskustanuorten tapahtumissa, kertomassa näkemyksiään maailman kulusta. Se on meidän upea Mari. Nämä ihmiset tuntevat Marin ja haluavat sanoa sanottavansa:

"Mari on aktiivinen ja aikaansaava nuori. Tämän osoittavat myös ne monet onnistuneet viestintätyöt, aina tiedotuksesta markkinointiin asti, jotka Mari on hoitanut osaavasti vankalla ammattitaidollaan. Mariin ja hänen taitoihinsa on helppo luottaa."

Julius Oförsagd, Lapin Keskustanuorten varapuheenjohtaja

"Arvostan kovasti Marin osaamista ja aktiivista otetta edunvalvontatyössä. Marin kanssa on ollut mahtavaa ajaa yliopisto-opiskelijoiden asiaa - hän ymmärtää koulutuspolitiikkaa syvällisesti ja myös pelisilmä on kohdallaan. Mari on erityisen hyvä verkostojen luomisessa. Kun vaikuttamisen paikka tulee, hän osaa argumentoida vastustamattoman hyvin, olipa vastassa rehtori tai ministeri."

Antti Määttä, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri

”Sain Marista ensivaikutelman, jossa hän on hiljainen, massan mukana kulkeva ja konservatiivinen. Nämä ovat kaikki ihan ookoo ominaisuuksia, mutta ne eivät voisi Marin kohdalla olla kauempana totuudesta. Marin projekteissa kyseenalaistetaan vanhat toimintatavat ja otetaan selvää taustoista parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi. Mari ei pelkää vastalauseiden myrskyä, jos uskoo (usein hyvin perustellusti) olevansa oikeassa.”

Hanne Asplund, Mainostoimisto Ajatuksen suunnittelujohtaja ja Marin työkaveri

"Tämä paketin mukana tulee lämmin sydän ja todellinen ystävä, johon voi aina luottaa. Mari on aina valmis tsemppaamaan muita ja tekee ahkerasti töitä muiden ihmisten puolesta. Kaikki tulevat juttuun hänen kanssaan! Eikä siinä vielä kaikki: Marin kanssa voi myös laulaa akateemisia pöytäjuhlalauluja."

Liisa Ansala, se melkein samannäköinen

Kerro omat terveisesi Marista alla olevaan kommenttilaatikkoon ja tule mukaamme viemään Mari liittohallitukseen.

Uutta nostetta - murtumattomalta arvopohjalta!

2010-10-20T02:05:00.000-07:00

Susanna Viitala ja hänen poliittinen esikuvansa Urho Kekkonen

Susanna Viitala tuli mukaan Keskustanuorten toimintaan vuonna 2002. Hän on kotoisin Kemistä, ”Suomen punaisimmasta kaupungista”, mutta Keskustan kuuluminen marginaaliin kotikaupungissa ei haitannut häntä, kun aatteellinen linja tuli kirkkaaksi. Susanna on kertonut kokeneensa aatteellisen heräämisen kuunneltuaan yläasteikäisenä mm. Mauri Pekkarisen puhetta eduskunnassa. Ensin Susanna toimi Keskustanuorten Kemin osastossa ja vaikutti myös kotikaupunkinsa luottamustehtävissä. Sittemmin Susanna on toiminut mm. Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana.

Muutettuaan Rovaniemelle, opiskelemaan Lapin yliopistoon, Susanna ryhtyi ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin ja tuli valituksi tämän Lapin pääkaupungin kaupunginvaltuustoon kolmanneksi eniten ääniä saaneena keskustalaisena ehdokkaana. Susanna valittiin myös kaupunginhallitukseen. Opiskelijapolitiikassa hän on ehtinyt vaikuttaa mm. Lapin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Osuustoiminta-aatteen kannattajana Susanna suostui ehdokkaaksi myös viime kevään Osuuskauppa Arinan edustajistonvaaliin tulleen valituksi suurella äänimäärällä.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Susanna ponkaisi lähes täydestä tuntemattomuudesta kirkkaaksi tähdeksi Lapin poliittiselle taivaalle keräten lähes 2000 ääntä, vaikka kotikaupungissa oman puolueen kannatus on varsin vaatimatonta.

Susanna on siis osoittanut kykynsä tehdä menestyksekästä vaalityötä. Tällaista osaamista Keskustanuoret todella tarvitsisivat, kun olemme menossa jälleen tärkeitä vaaleja kohti – ja gallupluvut laahaavat pahasti. Susannan kannatus on perustunut hänen perinteiseen Keskusta-aatteeseen nojaavaan aatteelliseen linjaansa, moderniin, raikkaaseen ja persoonalliseen esiintymiseen sekä ennen kaikkea kykyyn kohdata tavallinen äänestäjä. Susannan valinta merkitsee samalla kannanottoa murtumattomaan perustaamme, alkiolaiseen Keskusta-aatteeseen, nojaavan politiikan puolesta ja nykyajan haasteisiin vastaamista.

Eduskuntavaaleissa ei pärjätä kalliiden mainostoimistojen mainoksilla, hienoilla graafisilla ilmeillä ja tavallisen kansan kielelle vieraalla akateemisella keskustelulla. Tarvitsemme kovaa kenttätyötä, ihmisten kohtaamista, turuilla ja toreilla kiertämistä. Ja samalla Keskustanuorten on muistettava tehtävänsä – toimia puolueen omantunnon äänenä ja olla valmiina vaikka vähän potkiskelemaan sitä, jos se ei aina muista pitää aatteen kilpeä riittävän kirkkaana.

Susanna Viitalan ideologinen linja on horjumaton. Keskusta on hänen puolueensa. Hän ei ole muualta tullut eikä ole muualle lähdössä. Tarvitsemme nuorekasta, reipasta otetta – perusarvojamme unohtamatta. Toivottavasti mahdollisimman moni muistaa tämän ja kirjoittaa Susanna Viitalan nimen yhdeksi liittohallituksen vaalin äänestyslippuun kirjoitettavista nimistä.

Matti Lustig
FM, edukunta-avustaja

Matti Lustig työskenteli Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtajana samaan aikaan, kun Susanna Viitala toimi piirin puheenjohtajana.

Mari Mäki Keskustanuorten hallitukseen

2010-10-19T03:09:00.001-07:00

Mari Mäki ehdolla Keskustanuorten liittohallitukseen

Rovaniemen Keskustanuoret esittävät 24-vuotiasta kauppatieteiden ylioppilasta Mari Mäkeä Keskustanuorten liittohallitukseen. Mäki on toiminut useita vuosia aktiivisesti opiskelijapolitiikassa vaikuttaen muun muassa Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa, Keskustan opiskelijaliitossa sekä Suomen Ekonomiliitossa.

Uutterana järjestöihmisenä tunnettu Mäki on ehtinyt olla mukana myös useissa puolueen luottamustoimissa, kuten paikallisyhdistyksessä, kunnallisjärjestössä ja piiritoimikunnassa.

- Mari on tulevaisuuteen katsova "maailmanparantaja", jolla on vahva kokemus erityisesti koulutuspolitiikan saralla. Monipuolinen järjestötausta ja markkinoinnin opinnot antavat eväitä esimerkiksi keskustanuorten järjestölliseen kehittämiseen, kommentoi Rovaniemen keskustanuorten puheenjohtaja Markus Väänänen.

Keskustanuorten liittohallitus valitaan liittokokouksessa 23.–24. lokakuuta Kemijärvellä.

Lisätietoja:

Markus Väänänen ( markus.vaananen (at) netti.fi , p. 040 5932 461)

Mari Mäki ( mari.johanna.maki (at) gmail.com , p. 040 5359 317)

Susanna Viitala Keskustanuorten liittohallitukseen

2010-09-22T05:47:00.000-07:00

Pitkäaikaista Keskustanuorten toimijaa, kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden ylioppilas Susanna Viitalaa esitetään Suomen Keskustanuorten liittohallitukseen. Ensimmäisenä esityksen asiasta on tehnyt Keskustanuorten Rovaniemen maalaiskunnan osasto.

Susanna Viitala tuli mukaan Keskustan ja Keskustanuorten toimintaan vuonna 2002. Hän toiminut Lapin Keskustanuorten johtokunnassa vuodesta 2003 lähtien, piirin puheenjohtajana vuosina 2005-06 ja varapuheenjohtajana 2008. Tällä hetkellä Susanna Viitala suorittaa kahta tutkintoa Lapin yliopistossa

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Viitala keräsi lähes 2000 ääntä. Muutettuaan Kemistä Rovaniemellä hän nousi viime kunnallisvaaleissa Rovaniemen kaupunginvaltuustoon. Tällä hetkellä hän kuuluu myös Rovaniemen kaupunginhallitukseen sekä mm. Osuuskauppa Arinan edustajistoon. Opiskelijapolitiikassa Viitala on vaikuttanut Lapin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston varapuheenjohtajana. Hän on ehdokkaana myös syksyn seurakuntavaaleissa Rovaniemellä.

- Keskustanuorten parissa ympäri maata tunnettuna ja perinteisiä Keskusta-arvoja poliittisessa linjassaan korostavalla Susannalla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi, toteaa Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Janne Kaisanlahti. - Susanna Viitala teki erittäin hyvän vaalikampanjan viime eduskuntavaaleissa ja hänen osaamistaan tarvitaan liittohallituksessa erityisesti nyt, kun vaalit jälleen lähestyvät ja puolue on varsin haastavassa tilanteessa.

Suomen Keskustanuorten liittokokous pidetään 23.-24.10. Kemijärvellä.

Lisätietoja:

Susanna Viitala
susanna.viitala@rovaniemi.fi
puh. 040 707 8841

Janne Kaisanlahti
lappi@keskustanuoret.fi
puh. 040 579 2056

Julius Oförsagd: Kalottialueen tulevaisuus

2010-08-25T01:08:00.002-07:00

Sain kunnian olla 20. - 22.8. Pohjola-Nordenin Katse Kalotille -konferenssissa kommentoijana. Vähintäänkin yhtä mielenkiintoista kommentointipuheenvuoron lisäksi oli tavata ja tutustua uusiin ihmisiin sekä keskustella pohjoisen tulevaisuudesta. Verrata Suomen Lappia, Ruotsin Norrbottenia sekä Norjan Finnmarkia toisiinsa sekä hahmotella yhteistyötä.

Yksi suurimmista puheenaiheista oli ongelma nimeltä rajaeste. Rajaesteellä tarkoitetaan valtakunnamme rajoilla olevia epäkohtia jotka vaikeuttavat ennen kaikkea tehokasta ja sujuvaa kaupankäyntiä. Viikonlopun julkilausumassa todettiinkin antoisien keskustelujen jälkeen vetoomus Kalottialueen yhtenäisyyden ja rajattomuuden puolesta.

Kalottialue on yksi maailman rikkaimmista alueista. Rikkaimmista alueista luonnonvaroiltaan. Pohjoisilta alueilta löytyy mittavia määriä maa-aineksia, joita maailman suurimmat kaivosyhtiöt havittelevat itselleen. Kaivosteollisuus tuleekin olemaan yksi merkittävimmistä vetureista ja pohjoisten alueiden kehittämispilareista nyt ja tulevaisuudessa. Kaivosteollisuus vaati rinnalleen toimivan infrastruktuurin teineen ja rautatiekiskoineen. Valtiot ovat suhtautuneet asiaan positiivisesta ja vasta tehdyssä budjettiriihessä Suomessa luvattiinkin talousarvioon varattavaksi rahaa rautatien kunnostamiseen ja uudelleenrakentamiseen Kemi-Kolari välille.

Yhtälailla kuin viikonlopun aikana kuultiin ylväitä puolestahuutoja teollisuuden puolesta, jäi keskustelu markkinavoimien julmasta vallasta ja rahan perässä juoksemisesta vähemmälle. On selvää, ettei Suomi ja ennen kaikkea Lappi periferisenä alueena tule pärjäämään ilman voimakasta elinkeinoelämää mm. kaivos- ja matkailualan suojissa, mutta on kuitenkin muistettava, ettei esimerkiksi arvokasta luontoa ole syytä "raiskata" vain rahan tähden. Raha raha raha tuntuu olevan se nykypäivän raamattu mitä luemme ja johon uskomme. Ja johon pelottavan paljon nojaamme ja luotamme. Vaikka valitettavan selväähän se on, ettei tässä maailmassa ilman rahaa tee mitään.

Konferenssissa käytiin myös mielenkiintoista debaattia pohjoisen vetovoimasta. Mitä se on? Onko sitä? Mikä se on mikä ihmisiä houkuttaa? Mitä etelässä on sellaista mikä vie nuoret pois pohjoisesta? Ja mikä on se keino ja asia, joka vetää pois muuttaneet takaisin Lappiin vielä joku kaunis päivä? Luonto ja rauha ovat hyvin merkittäviä seikkoja nuorten mielessä. Pohjoinen ja Kalottialue ovat ainutlaatuisia paikkoja, joissa tutkimusten mukaan elämänlaatukin on parempaa kuin (suur)kaupungeissa. Nuoret ja alueelle muuttavat kuitenkin myös vaativat alueelta, luonnollisesti. Alueella täytyy olla töitä ja harrastusmahdollisuuksia, ja myös kunnallisen sektorin asioiden ja palveluiden on oltava kunnossa. Siinä onkin meille pohjoisen (kunta)päättäjille suuri porkkana tavoiteltavaksi. Se, että saisimme niin yleisen muuttotappion kääntymään voitoksi ja ylläpitämään hienon alueemme vetovoiman hengissä.

Elämä koostuu monesta asiasta. Se koostuu työstä ja opiskelusta, kodista ja perheestä, vapaa-ajasta ja palveluista. Kun ihmisen perusasiat ovat kunnossa, on elämä mukavaa ja elämisen arvoista. Kunta, maakunta ja valtio voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei huomisesta tarvitse kantaa huolta joka hetki.

Suurena hymynaiheena kaiken antoisan keskustelun keskellä nousi myös kulttuurin tarve ja merkitys monessa, todella monessa, puheenvuorossa. Se on ilo kuulla, sillä elämä on muutakin kuin työssäkäymistä sekä peruspalveluiden kuluttamista. Elämän on tarkoitus olla myös nauttimista ja ilon saamista.

Ylläksen terveisin Julius

PS. Ylläs on osaltaan hieno esimerkki siitä, kuinka tärkeä ensimmäinen investointi alueelle on. Saaga-hotellin rakentamisen jälkeen Ylläksen alue on kehittynyt hyvää vauhtia enemmän vuosi vuodelta. Toki vastakupissa painaa luonnon kunnioittaminen ja pienyrittäjyydenkin tukeminen. Eli ei niin hyvää etteikö jotain pahaakin.

Lapin seurakuntien vaalilautakunnille

2010-08-23T02:36:00.000-07:00

Lapin Keskustanuoret ovat lähettäneet oheisen kannanoton Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lappilaisten seurakuntien vaalilautakunnille.

---

Arvoisat vaalilautakunnan jäsenet,

Lähestymme teitä tulevien seurakuntavaalien tiimoilta. Koska vaalilautakunnat päättävät seurakuntansa ennakkoäänestyspaikoista, esitämme teille toivomuksen, että ennakkoäänestys järjestettäisiin kussakin seurakunnassa mahdollisimman laajasti muuallakin kuin kirkkoherranvirastossa.

Kirkon seurakuntavaaleja 2010 koskevassa viestintäsuunnitelmassa todetaan mm. seuraavasti: ”Vaalien ennakkoäänestyspaikkojen vieminen äänestäjien läheisyyteen on tärkeää. Koulut, kauppakeskukset, kirjastot ym. julkiset keskeiset paikat tulee hyödyntää ennakkoäänestyspaikkoina. Viestinnän kannalta on keskeistä, että paikoista tiedotetaan tarpeeksi.” Pitkien etäisyyksien maakunnassa kannattanee harkita myös äänestysmahdollisuuksien järjestämistä maaseutukyliin.

Tulevissa seurakuntavaaleissa pääsevät äänestämään ensimmäistä kertaa jo 16- ja 17-vuotiaat kirkon jäsenet. Nuoret äänestäjät ovat kirkon erityisenä painopisteenä. Erityisesti oppilaitosten ja kauppakeskusten äänestyspaikoissa voi tavoittaa monia nuoria äänestäjiä.

Seurakuntavaalien järjestäminen ei tietenkään ole kirkon tärkein tehtävä. Kirkko on olemassa, jotta syntyisi usko Kristukseen. Seurakuntavaalien vieminen lähelle ihmistä muistuttaa kuitenkin sekin kirkon olemassaolosta. Se, että seurakuntalaiset kiinnostuvat seurakuntien päätöksenteosta, on myös epäilemättä hyvä asia. Yksi syy alhaiseen äänestysprosenttiin on varmasti ollut se, ettei kirkon jäsenillä ole tarpeeksi tietoa vaalien merkityksestä.

Lapin Keskustanuorten seurakuntavaalityöryhmä

Iiris Jakola, Janne Kaisanlahti, Juho Karjalainen, Kai Puro

Ehdokasasettelu selkiytymässä

2010-08-11T06:43:00.000-07:00

Eduskuntavaalien asetelmat ovat vähitellen selkiämässä. Eilen pidettiin Lapin vaalipiirin alueen molempien Keskusta-piirien piiritoimikuntien eli nykyisten piirihallitusten kokoukset Rovaniemellä. Keskustan Lapin piiri ja Keskustan Peräpohjolan piiri kokoontuivat ensin omissa kokoonpanoissaan, minkä jälkeen pidettiin yhteinen kokous. Lappilaiset nuoret ovat varsin hyvin edustettuina piiritoimikunnissa. Lapin piirissä Liisa Ansala ja Mari Mäki kuuluvat piiritoimikuntaan, Peräpohjolan piirissä Julius Oförsagd. Läsnäolo-oikeus on Lapin piirissä lisäksi minulla ja Peräpohjolassa Katri Kulmunilla, kun edustamme nuorten piiriä siellä ja sitä paitsi olemme puoluevaltuuskunnan jäseniä.

Kokousten tärkein asia oli tietysti eduskuntavaalien ehdokasasettelu. Länsi-Lapin käsittävässä Peräpohjolan piirissä päätettiin järjestää jäsenvaali 17.-19.9. välisenä aikana. Peräpohjolan piirin alueella paikallisosastot tekivät esityksen yhteensä yhdeksästä ehdokkaasta. Koska Peräpohjolasta asetetaan yhteensä kuusi ehdokasta, joudutaan jäsenvaaliin. Lapin piirin alueella on usein pidetty jäsenvaalit, mutta Peräpohjolassa tähnän on päädytty harvemmin. Peräpohjolassa tilanne on muutoinkin historiallinen: tiettävästi sotien jälkeen vaaleihin ei ole menty tilanteessa, jossa kaikki istuvat kansanedustajat jäävät pois.

Paavo Väyrysen ja Hannes Mannisen poistumisen ehdokaslistalta avaavat pelin kovalle ja aidolle kilpailulle. Myös nuorille ehdokkaille näiden politiikan jättiläisten jääminen pois - Mannisen osalta kokonaan ja Paavon siirtyminen Uudellemaalle - merkitsevät aivan uusia mahdollisuuksia. Ensimmäinen askel meillä on ryhtyä kampanjoimaan Katri Kulmunin ja Julius Oförsagdin puolesta tulevissa jäsenvaaleissa. Toivon, että kaikki, jotka tuntevat Peräpohjolan keskustaväkeä, kertoisivat jäsenistöllemme nuorista ehdokkaistamme.

Lapin piirin puolella tehtiin päätös ehdokasasettelun jatkamisesta 24.8. saakka. Tuohon asti paikallisosastot saavat siis vielä tehdä esityksiä kansanedustajaehdokkaista. Lapin piiristä asetetaan yhteensä kahdeksan ehdokasta, sillä vaaliliittoja ei päätetty solmia. Aikaisemmin olemme olleet useita kertoja vaaliliittossa Kristillisdemokraattien kanssa. Henkilökohtaisesti olisin ollut edelleen valmis tällaiseen vaaliliittoon, mutta piiri ei ole asialle lämmennyt. Luultavasti syynä tähän on Kristillisdemokraattien ehdokkaan heikko menestys viime vaaleissa.

Lapin piirin alueella on tällä hetkellä yhteensä seitsemän ehdokasta antanut suostumuksensa. Tunnetuin nimi, joka ei ole vielä ilmoittanut aikeitaan, on europarlamentaarikko Hannu Takkula. Luultavasti vielä monia muita henkilöitä kosiskellaan ehdokaslistalle. Toivonkin uusia nimiä vielä löytyvän kisaan mukaan, jotta mekin saisimme reippaan jäsenvaalin aikaiseksi.

Keskustanuorilta on Lapin piirin alueella pyrkimässä rovaniemeläinen Liisa Ansala. On aika vaikea kuvitella, ettei Lapin piiri asettaisi yhtään nuorta ehdokasta, joten Liisan pääsyä ehdokkaaksi voi pitää melko varmana. Mutta äänittä ei ketään valita, joten jäsenvaalissa Liisa tarvitsee tietysti paljon ääniä ja nuorten piiri tulee parhaansa mukaan kampanjoimaan hänen hyväkseen.

Toinen Lapin piirille esitetty nuori ehdokas, Susanna Viitala, kieltäytyi ehdokkuudesta ja ilmoitti tukevansa Katri Kulmunin valintaa. Näin ollen nuorten ehdokkaiden määrä on jäämässä kolmeen. Mutta jos jäsenvaaleissa epäonnistutaan, jää se paljon pienemmäksi. Siksi työhön herättelemään jäsenistöämme!

Janne Kaisanlahti

Susanna Viitalan tiedote eduskuntavaaleista

2010-08-08T07:44:00.000-07:00

Rovaniemellä, 5.8.2010

Susanna Viitala eduskuntavaaleissa Katri Kulmunin tueksi

Rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu Susanna Viitala on ilmoittanut, ettei ole käytettävissä kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 eduskuntavaaleissa. Esityksen Susanna Viitalan ehdokkuudesta Keskustan Lapin piirille olivat tehneet Keskustan Viirinkankaan paikallisosasto sekä Keskustanuorten Kemijärven ja Rovaniemen maalaiskunnan osastot.

– Olen todella kiitollinen siitä tuesta, jota minua ehdokkaaksi pyytäneet ovat osoittaneet. Siksi olen pohtinut ratkaisuani pitkään eri vaihtoehtoja punniten. Tällä kertaa en kuitenkaan pyri ehdokkaaksi. Suoritan parhaillaan kahta tutkintoa Lapin yliopistossa, mikä vie paljon aikaani. Haluan suorittaa opintoni loppuun hyvin. Näissä oloissa keskityn mieluusti luottamustehtäviin paikallisella tasolla ja puolueessa. Jos pyrin ehdokkaaksi, tahdon olla mukana tosissani, riittävin resurssein ja täydestä sydämestäni, Viitala toteaa.

Susanna Viitala kertoo haluavansa olla jatkossakin mukana hoitamassa yhteisiä asioita. – En sulje pois sitä vaihtoehtoa, että olisin myöhemmissä eduskuntavaaleissa ehdokkaana, jos kannatusta löytyy. Tulen olemaan ehdokkaana Rovaniemellä marraskuussa käytävissä seurakuntavaaleissa, joihin toivon mukaan muitakin nuoria rakentamaan kirkkoamme.

Susanna Viitala keräsi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 1935 ääntä. Myös kevään eduskuntavaaleissa Viitala tulee tekemään työtä. Tosin tällä kertaa ei ehdokkaan vaan tukiryhmäläisen roolissa. – Tulen äänestämään Katri Kulmunia tulevissa eduskuntavaaleissa ja osallistun hänen vaalikampanjaansa aktiivisesti. Se, että ehdokaslistalle on tulossa kanssani samanlaisen aatteellisen linjan omaava nuori nainen, helpotti omaa ratkaisuani olla osallistumatta tällä kertaa.

Susanna Viitala ei lähde kevään 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaana, mutta lupaa toimia aktiivisena Katri Kulmunin tukijana.

Katri Kulmunia ovat esittäneet ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleihin Keskustan Kyläjoen paikallisosasto sekä Kemin Keskustanuoret.

Eduskuntavaaleja kohti

2010-07-14T04:06:00.000-07:00

Tänään uutisoitiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen päätöksestä siirtyä tulevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiiriin. Lapissa päätöstä voinee pitää jonkinlaisena yllätyksenä. Toki Paavo Väyrynen on ollut aiemminkin ehdokkaana Uudeltamaalta, joten moni varmasti huomioi ennakkokaavailuissa myös tämän vaihtoehdon.

Kolmesta istuvasta Keskustalaisesta kansanedustajasta kaksi, Väyrynen ja Manninen, jää pois ja vain yksi, Seurujärvi, jatkaa. Paavo Väyrysen perintönä jaossa on yli kymmenentuhatta ääntä. Paavo Väyrysen lähdössä voi nähdä Keskustan kannalta hyviä ja huonoja puolia. On selvää, että vaalipiirin selvän ennakkosuosikin poistuminen listalta on aina jonkinmoinen takaisku ehdokasasettelulle. Lapissa on paljon ihmisiä, jotka on äänestäneet Paavo Väyrystä nimenomaan henkilönä eivätkä Keskustan ehdokkaana. Nämä äänestäjät voivat nyt jättää äänestämättä tai heittää äänensä vaikkapa Perussuomalaisille, jos eivät koe löytävänsä tarpeeksi EU-kriittisiä ehdokkaita.

Toisaalta Väyrysen lähtö tulee varmasti aktivoimaan ehdokasasetteluamme, varsinkin Peräpohjolan piirin puolella. Kilpailu ehdokkaiden välillä tulee kiristymään ja aito kilpailutilanne todennäköisesti nostaa äänestysvilkkautta ja mahdollisesti myös kokonaisäänimääräämme. Kun Paavo Väyrynen viimeksi, vuoden 1991 vaaleissa siirtyi Lapista Uudellemaalle, Keskusta sai Lapissa lisäpaikan. Ja ehkäpä Keskustan ehdokasasettelu Uudellamaalla tarvitsi Väyrysen kaltaista konkaria. Kokoomuksella on Katainen, Perussuomalaisilla Soini. Meillä taas Matti Vanhanen, viime vaalien Uudenmaan Keskustan ääniharava, jää pois. Joten kyllä isoille nimille on siellä kysyntää.

Meidän nuorille ehdokkaillemme Paavo Väyrysen poistuminen merkitsee tietysti mahdollisuutta. Pystyvätkö nuoremme vetoamaan Väyrystä ja Mannista viimeksi äänestäneisiin henkilöihin? Haastetta riittää. Sellaista kokemusta, mitä Väyrysellä ja Mannisella on, eivät nuoret ehdokkaat tietenkään voi omata. Toisaalta on muistettava - Paavo Väyrynenkin tuli aikanaan kansanedustajaksi 23-vuotiaana. Sen, mitä poliittisessa kokemuksessa on vailla, voi korvata vahvalla aatteellisella linjalla.

Tällä hetkellä Lapin vaalipiirissä on piireille tehty esityksiä neljästä nuoresta ehdokkaasta. Lopulliset valinnat tekevät piirikokoukset mahdollisten jäsenäänestysten jälkeen. Lapin vaalipiirihän on Keskustan järjestörakenteessa jakautunut kahden "ukkopiirin", Keskustan Peräpohjolan piirin ja Keskustan Lapin piirin alueeseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin Peräpohjolan piirissä käydään jäsenäänestys. Mahdottomana en pidä sitä, että se käytäisiin Lapissakin, vaikka vielä riittävää määrää ehdokkaita ei olekaan ilmoittautunut.

Peräpohjolan piirille on nuorista ehdokkaista esitetty Katri Kulmunia Torniosta ja Julius Oförsagdia Keminmaalta. Lapin piirille on tehty esitykset Liisa Ansalasta ja Susanna Viitalasta, molemmat Rovaniemeltä. Lapin Keskustanuoret luonnollisesti tulevat tukemaan nuoria ehdokkaita mahdollisissa jäsenvaaleissa.

Olen toiminnanjohtajana siinä onnellisessa asemassa, että jokaisella nuorella ehdokkaallamme on jo kokemusta järjestötoiminnasta ja vaaleihin osallistumisesta. Ehdokkaamme ovat uskottavia ja juuri uskottavuuden saavuttaminen on usein nuoren ehdokkaan suurin haaste.

Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja Katri Kulmuni valittiin viime syksynä ääniharavana Suomen Keskustanuorten liittohallitukseen. Hän kuuluu myös Keskustan puoluevaltuuskuntaan. Tällä hetkellä hän toimii Lapin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Lapin Keskustanuorten varapuheenjohtaja Julius Oförsagd on kunnanvaltuutettu Keminmaassa ja hän kuuluu Keskustan Opiskelijaliiton hallitukseen. Rovaniemellä hän toimii Rovaniemen Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajana.

Liisa Ansala toimii mm. Rovaniemen kaupunginvaltuutettuna ja Lapin liiton hallituksen jäsenenä. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsenenä. Susanna Viitala on myös kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä sekä kaupunginhallituksen jäsen. Sekä Liisa Ansala että Susanna Viitala valittiin Osuuskauppa Arinan vaaleissa runsailla äänimäärillä Arinan edustajistoon.

Esitetyistä ehdokkaista ainoastaan Susanna Viitalalla on aiempaa kokemusta eduskuntavaaleista. Kevään 2007 vaaleissa hän nousi tuntemattomuudesta julkisuuteen ja keräsi lähes kaksituhatta ääntä. Riittävää kokemusta muusta julkisesta toiminnasta ja vaalityöstä on kuitenkin kaikilla ehdokkaaksi tarjotuilla nuorillamme. Jokainen heistä voi kerätä komean äänisaaliin. Vaalikampanjan onnistuminen edellyttää tietysti uutteraa työtä ja hyvää, toimeliasta tukiryhmää.

Kutsun kaikkia lappilaisia mukaan nuorten ehdokkaittemme vaalityöhön. Tutustukaa heihin, ottakaa selvää heidän ajatuksistaan ja poliittisista linjoistaan - ja lähtekää mukaan heidän vaalityöhönsä. Se työ, joka maakuntamme puolesta tehdään, ei varmasti valu hukkaan.

Kun vasen käsi ei tiedä miten oikea äänestää

2010-07-08T02:38:00.000-07:00

Kuuntelimme pöyristyneenä Mauri Pekkarisen puhetta Keskustan puoluekokouksessa Lahdessa. Selventäessään ydinvoima-aiheista ehdotusta puolueen kymmenvuotiseen tavoiteohjelmaan hän veti maton niiden nuorten alta, jotka olivat juuri puhuneet ydinvoiman lisäämisen poistamisesta kyseisestä ohjelmasta. Pekkarinen selvästikin antoi ymmärtää, että kyseessä oli äänestys ydinvoiman lisärakentamisen puolesta tai vastaan, eikä sen poistamisesta pitkän ajan tavoiteohjelmasta.

Äänestystä seuratessa tuntui, että ihmiset eivät enää muistaneetkaan, mistä tarkoituksemme oli äänestää. Keskustahan nimeenomaan on tähän saakka ollut melko ydinvoimavastainen, joten mielestämme ydinvoiman lisärakentaminen ei missään määrin sovi puolueen tavoiteohjelmaan. Tähän useat keskustanuoret olivatkin tarttuneet. Pekkarinen tuntui puhuvan hallituksen-, eikä Keskustan tavoitteista.

Ydinvoimaa on jo kauan aikaa pidetty lähinnä väliaikaisena ratkaisuna. Tämän vuoksi ihmettelemme, miten Keskusta voi pyrkiä sen lisärakentamiseen 2010-luvulla sen sijaan, että yrittäisi luoda kestävämpiä energiantuottotapoja.

Tavoitteemme energiantuottotapoja kohtaan tulisi olla korkealla, jossain paljon paremmassa ratkaisussa. Ydinvoiman hyötysuhde on huono ja se aiheuttaa lukuisia ongelmia. Tämänhetkisessä tilanteessa joudumme tyytymään lisäydinvoimaan, mistä olemme yhtä mieltä, mutta tavoite se ei saa missään nimessä olla!

Tavoitteethan yleensä, etenkin pakottavissa tilanteissa, eivät välttämättä ole samat kuin itse teot, kuten hallituksen viimeisin ydinvoimaratkaisu osoittaa. Pekkarinen selitti ydinvoiman olevan hyvä vaihtoehto ja puhui täysillä sen puolesta. Tarkoittiko hän, että tulevan kahden voimalan lisäksi tulisi vielä rakentaa lisäydinvoimaa? Tavoitteeksi se on kuitenkin nyt kirjattu moneksi vuodeksi eteenpäin.

Keskustanuoret Kemistä

Laura Kuismanen

Kai Puro

Kuvia alkukesältä 2010

2010-06-17T09:47:00.001-07:00

Lappilaisia keskustanuoria Ranualla suuren lappilaisen merkkimiehen, entisen kansanedustaja Kalle Lohen muistomerkillä. Tutustuimme myös Ranuan tunnetuimpaan nähtävyyteen, Ranuan eläinpuistoon.

Lapin Keskustanuorten järjestämä Kerttu Saalasti -ilta piiritoimistolla. Mukana myös Lapin Keskustanaisten edustajia.

Annika Saarikko ja Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen Rovaniemellä Annikan vpj-kampanjan osana järjestetyssä tilaisuudessa. Annika valittiin puoluekokouksessa Suomen Keskustan varapuheenjohtajaksi.

Lapin Keskustanuorten ma. toiminnanjohtaja Janne Kaisanlahti ja puheenjohtaja Katri Kulmuni ministeri Paavo Väyrysen seurassa Lahden puoluekokouksessa.

Katri Kulmuni pitämässä puhetta Lahden puoluekokouksessa puoluekokousväelle.

Kemiläiset keskustanuoret Laura Kuismanen ja Kai Puro puoluekokouksessa.

Keskustan Lapin piirin varapuheenjohtaja Liisa Ansala puoluekokouksessa.

Lapin Keskustanuorten aikaisempi puheenjohtaja Hanna Plosila ja Janne Kaisanlahti seuraamassa puoluekokousta.

Lapin Keskustanuorten aikaisempi toiminnanjohtaja Matti Lustig, joka toimii nykyisin kansanedustaja Janne Seurujärven eduskunta-avustajana sekä Katri Kulmuni. Todettakoon, että Janne Seurujärvi toimi vuosina 2000-04 Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana eli riveistämme voi päästä vaikka Arkadianmäelle!

Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja Katri Kulmuni kävi ennen osallistumistaan Suomen Keskustan puoluevaltuuskunnan kokoukseen viemässä kukkia presidentti Urho Kekkosen haudalle Helsingin Hietaniemessä.

Liisa Ansalan puhe Kemijärven Vihreässä Vapussa

2010-05-04T01:37:00.000-07:00

Ihanaa vapun päivän juhlaa teille. Ja terveiset kaikille ystävällisestä ja vieraanvaraisesta Japanista, jossa olen juuri viettänyt 3 kk työharjoittelun merkeissä. Suomeen palasin keskiviikkona ja oli oikein mukavaa tulla kotiin. Mutta täytyy todeta, että suomalaiset voisivat oppia jotain Japanista ja japanilaisista. Nimittäin sen kuinka tärkeitä muut ihmiset ovat, perheenjäsenet.

Japanissa toisten ihmisten kunnioittaminen ja heidän huomioiminen on kaikille ensisijaisen tärkeää. Vanhemmat huolehtivat lapsesta pitkälle aikuisuuteen saakka. On esimerkiksi selvää, että vanhemmat maksavat lastensa koulutuksesta ja elämisestä, koska opintotukia ei ole tarjolla. Lapsia arvostetaan paljon. Ja perhe huolehtii myös isovanhemmista. Mummut ja ukit taas osallistuvat esimerkiksi lastenlasten hoitamiseen. Perheen käsite on suomalaista perhettä tiiviimpi ja sen jäsenet huolehtivat toinen toisistaan.

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on tärkeä ja siinä on hyvät peruselementit. Japanissa perhe on tiivis yhteisö ja se toimii sosiaaliturvana, eikä valtio tarjoa tällaista turvaa. Ja tällaisen yleisen turvan puuttuminen kyllä näkyy ikävästi siinä, että kun vaikkapa perheen isä jää työttömäksi, on koko perheen elämä suorastaan mahdotonta.

Suomalaisessakin järjestelmässä on parannettavaa ja turva täytyy taata myös silloin kun elämäntilanne muuttuu, eikä kukaan saa tippua tukimuotojen väliin. Mutta suomalaisessa politiikassa voitaisiin vielä paremmin huomioida se, kuinka tärkeä se perhe elämässä onkaan, ja erityisesti lapsiperheet. Lapsiperheen tulot voi koostua monesta pienestä palasta. Ja tärkeintä olisi huolehtia, että toimeentulon taso on riittävä. Lapsissa ja nuorissa nojaa kuitenkin monen kunnan tulevaisuus.

Lapin liitto kartoitti 2005 valmistuneessa Tällainen Lappi me tehdään –ohjelmassa nuorten ajatuksia Lapin kuntien tulevaisuudesta. Ohjelman valmisteluun osallistuivat sadat nuoret ympäri Lappia ja aikaan saatiin monia hyviä ideoita nuorten elinolojen parantamiseksi. Muutamia konkreettisia toimenpiteitä esille nostaakseni mainitsen esimerkiksi sen, että nuorten kulttuuritapahtumien tarjontaa voitaisiin laajentaa mahdollistamalla tapahtumamatkan vaikkapa muihin Lapin kuntiin. Tai että annetaan nuorille työkaluja omia ideoita toteuttamiseen.

Politiikan pitää kuitenkin tehdä muutakin, kuin tarjota hienoja strategioita perheiden tueksi. Ja politiikka on muutakin kuin ydinvoimaa ja vaalirahaa. Oikeastaan nämä asiat ovat usein ihmisen elämässä se merkityksetön osa. Parasta politiikkaa usein ovat pienet teot. Esimerkiksi kotihoidontuen kuntalisä ja joustavat päivähoitomahdollisuudet voivat helpottaa perheen arkea. Ja annetaan nuorille mahdollisuus mielenkiintoiseen ja aktiiviseen elämään juuri Lapissa.

Haluan palata vielä hetkeksi siihen ajatukseen mitä kerroin perheen tärkeydestä japanilaisessa kulttuurissa. Tänä kauniina ja sateisena vappuna toivoisin, että jokainen meistä osallistuisi politiikan tekemiseen muistamalla oman lähipiirinsä tärkeyttä. Tee tänään jokin pieni hyvä teko perheellesi, tuttavalle, sukulaiselle tai ystävälle ja näytä että välität.

Hyvää vappua kaikille!

Lars Levin jalanjäljillä

2010-03-07T23:40:00.000-08:00

Lapin Keskustanuorten kevätretki järjestettiin 6.3. lauantaina. Ajankohta ei ollut sikäli paras mahdollinen, että samana päivänä Sodankylässä pidettiin perinteiset Koparakeittojuhlat ja Rovaniemellä vieraili elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Mutta päällekäisyyksiä tulee usein aikatauluissa, sille ei oikein voi mitään.

Sanotaan, että Lappi on kaukana kaikesta. Täältä voi kuitenkin tehdä helposti, muutamassa tunnissa, matkan kolmeen eri valtakuntaan. Meidän matkamme suuntautui läntiseen naapuriin, Ruotsiin. Lähdimme Rovaniemeltä aamukahdeksan aikoihin ja ajoimme ensiksi Pelloon, jossa pysähdyimme aamukahville Vihreään Pysäkkiin. Pellon kohdalla ylitimme rajan ja teimme pikaisia ostoksia Ruotsin puolella Pellohallenissa. Tämän tekstin kirjoittaja on kyllä sitä mieltä, että suomalaista on suosittava, ja boikotoi ruotsalaista maitoa, mutta tunnustaa sortuneensa ostamaan Pellohallenista Polar-leipää, jota ei valitettavasti saa Suomesta.

Ruotsin Pellosta lähdimme pohjoista kohti Ragnar Lassinantin tietä pitkin. Norrbottenin läänin maaherra Lassiantti oli paitsi Urho Kekkosen kaveri, myös pohjoismaisen yhteistyön lämmin kannattaja. Hänen aikanaan alettiin kiinnittää huomiota Ruotsin suomenkielisen, ajoittain melko sorretun, vähemmistön asemaan.

Matkamme suuntautui siis kohti pohjoista, eli ajoimme Pajalan kuntaan. Ajomatkan aikana pidin pienen alustuksen koskien Pajalan entisen kirkkoherran, Lars Levi Laestadiuksen, elämänvaiheita. Retkemme pääkohteena olivatkin juuri hänen elämänsä suuret tapahtumapaikat. Lars Levi Laestadius tunnetaan tietysti parhaiten uskonnollisesta työstään. Hänen toimintansa kautta sai alkunsa valtaisa hengellinen herätys, joka alkoi Kaaressuannossa ja levisi nopeasti Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappiin. Herätys näkyi mm. elämäntapojen raitistumisena ja rikosten vähenenemisenä.

Lars Levi Laestadius teki laajan elämäntyön myös tiedemiehenä. Hän oli erityisesti kasvitieteilijä, joka sai Ranskan valtiolta huomattavan ansiomerkin tunnustuksena työstään. Laestadius tutki ansiokkaasti myös saamelaisten vanhaa uskontoa ja laati siitä uraauurtavan tutkielman. Tämä oli varsin mielenkiintoinen teko huomioiden sen, että hän oli myös henkilö, joka kaikkei eniten teki työtä tämän uskon hävittämiseksi. Kuitenkaan hän ei tehnyt sitä väkivaltaisesti noitarumpuja rikkoen, vaan tarjoten armoa ja evankeliumin ilosanomaa.

Lapin Keskustanuoret eivät ole uskonnollinen järjestö. Jäsenistössämme on aina ollut uskonnollisiin asioihin eri tavoilla suhtautuvia ihmisiä sulassa sovussa. Mutta olipa oma uskonnollinen vakaumuksemme mikä tahansa, ei voine väittää, etteikö Laestadiuksen elämäntyöllä olisi ollut suuri merkitys maakunnallemme.

Kävimme Pajalassa ensin Laestadiuksen haudalla. Hänet haudattiin alun perin Köngäseen, jossa vanha kuntakeskus sijaitsi ruukin vieressä. Pari vuosikymmentä kuolemansa jälkeen hänen ruumiinsa kuitenkin siirrettiin hautausmaan mukana nykyiselle paikalleen. Lieköhän muualla ollut tapana siirtää myös hautausmaat vainajineen, kun kuntakeskusta on muutettu? Lapin herättäjän hauta oli lumen alla, mutta hangessa kahlaten löytyi tie perille.

Kävimme syömässä paikallisella grillillä ja menimme Laestadius-pirtiksi kutsuttuun kotimuseoon. Kyseessä on vanha pappila, jossa Lars Levi Laestadius vietti viimeiset elinvuotensa. Museon opas kertoi meille asiantuntevasti Laestadiuksen ja hänen perheensä elämästä sekä niistä karuista olosuhteissa, joissa Laestadiuksen aikana Tornionjokilaaksossa elettiin.

Huone, jossa Pohjolan pasuunaksi kutsuttu Lars Levi Laestadius työskenteli, on pyritty pitämään alkuperäisessä asussaan. Voi kuvitella mielessään, kuinka hän on kirjoittanut mustikasta ja noesta sekoitetulla musteella, kynttilän valossa saarnojaan puisen työpöytänsä ääressä. Hän oli todella kansan mies, joka kulki sarkavaatteissa ja jota ei juuri ulkonäön perusteella voinut arvella oppineeksi mieheksi. Laestadiuksen huoneessa oli myös sänky, jossa hän kuoli helmikuussa 1861. Olen tähän saakka luullut legendan, jonka mukaan hän kuoli karhuntaljalla maaten, olleen totta, mutta opas kertoi, että kyllä Laestadius lähti tästä maailmasta omassa sängyssään. Olenkin ihmetellyt, miksi hänet olisi asetettu lattialle.

Keskustelimme Laestadiuksen huoneessa mm. aiheesta, olisiko Lars Levi Laestadius itse pitänyt siitä, että hänen seuraajiaan kutsutaan "lestadiolaisiksi". Luultavasti ei. Sanoihan Lutherkin, että älkää kutsuko itseänne "luterilaisiksi", sillä en minä ole teitä vapauttanut, vaan Kristus. Laestadius oli, toki tulisieluinen, mutta henkilökohtaisesti vaatimaton mies, joka ei olisi halunnut henkilöään korostettavan.

Todettakoon tässä, että Laestadius seurasi mielellään myös politiikkaa ja otti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, vaikkei hän itse kuulunutkaan mihinkään puolueeseen. Laestadius ennusti 1800-luvun puolivälissä mm. monarkioiden kaatumisen ja tulevat vallankumoukset. Myös kommunistisen vallankumouksen Laestadius näki ennalta: "niin pian kuin kevytmielisyys ja tapainturmelus pääsevät valtaan, syntyy köyhyyttä, köyhyydestä sosialismia ja sosialismista vallankumous".

Pajalasta ajelimme Köngäseen, jossa kuuluisa koski oli lähestulkoon jäässä ja lumihanget peittivät myös entisen kirkonpaikan ym. nähtävyydet. Jatkoimme matkaamme Övertorneån kautta Haaparannalle eli Haparandaan. Siellä pysähdyimme ostoksille IKEA:an ja sen lähistön kauppoihin. Itselleni matka tuli kyllä halvaksi, kun en ostanut mitään, vaikka 4 kruunun hintainen vessaharja vähän houkuttikin. Kahvilassa sentään kävimme, sielläkin oli aika edullista.

Rovaniemelle palasimme illalla kahdeksan jälkeen. Matkamme anti ei ollut juurikaan poliittinen, mutta sivistävä se kyllä oli. On hyvä tutustua kotiseutunsa juuriin ja oppia uusia asioita.

Ihmisen saa Lapista pois, mutta Lappia ei ihmisestä

2009-11-22T23:56:00.000-08:00

Kun 16-vuotiaana, elämänhalua täynnä olevana nuorena, muutin Pohjanmaalta Lappiin ja Rovaniemelle, en osannut arvata mitä tulevina vuosina kokisin. Pääsin haukkaamaan elämänkakkua onnekseni Lapin Keskustanuorissa. Keskustanuorten parissa toimiminen on imaissut minut innostumaan politiikasta ja kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Keskustanuoret tarjoaa houkuttelevasti ovia, joita avaamalla voi päästä käsiksi mielekkäisiin haasteisiin. Muutto pohjoiseen merkitsi myös siirtymistä Pohjanmaan tuulisilta lakeuksilta keskelle rikasta Lapin luontoa, jota olen oppinut rakastamaan.

Keskustanuorissa toimiminen on ollut minulle erityistä aikaa. Minut on haastettu oppimaan, kantamaan vastuuta yhteiskunnallisista asioita ja olemaan aktiivinen. Järjestötoiminnassa olen tutustunut innokkaisiin, yritteliäisiin nuoriin, luonut kontakteja sekä oppinut vaikuttamisen väyliä. Antamalla luvan itselleen olla nuori ja kokematon, voi häpeilemättä tarttua jokaiseen tiedon muruseen joka on tarjolla. Keskustanuoret tarjoavatkin loistavan oppimisympäristön, jossa on lupa olla tietämätön. Omaa identiteettiään ja arvomaailmaa on hyvä punnita toisten samanhenkisten nuorten kanssa toimiessa. Ja yllättäen huomaakin olevansa aivan normaali nuori.

Elämä on jatkumo, jonka seuraavia vaiheita ei voi tietää. On uskallettava heittäytyä, että voi saavuttaa jotakin. Uuden alku tarkoittaa usein vanhasta luopumista. Jos elämä kuljettaa minut pois Lapista ja Lapin Keskustanuorista, lohtuna on, että ainahan voi palata. Täällä pohjoisessa asuu erityisen sitkeitä ihmisiä. Eipä tiedä Etelä-Suomen ihmiset mitä on, kun autot ovat umpijäässä ja hiustenkuivaajalla saa lämmittää lukkopesää, jotta pääsisi liikenteeseen tai millainen on matka Utsjoelta Rovaniemelle erikoissairaanhoitoa saamaan. Hyvä, että Lapissa on aktiivisia ihmisiä, jotka rohkeasti muistuttavat maakunnan merkityksestä koko Suomelle.

Kirsi-Marja Kauppila

Ajatuksia Suomen Keskustanuorten v. 2009 liittokokouksesta

2009-11-04T05:27:00.000-08:00

Osallistuin Kalajoella pidettyyn Suomen Keskustanuorten liittokokoukseen 24.-25.10.2009. Kirjoitan tässä ajatuksiani käydyn, mielestäni varsin merkittävän kokouksen suhteen.

Suomen Keskustanuoret on maamme suurin poliittinen nuorisojärjestö. Se toimii osana Keskusta-järjestöjä, mahtavaa kansanliikettämme, aikanaan Maalaisliittona perustettuna, sittemmin Keskustapuolueena, jopa Kepuna, tunnettua. Suomen Keskustanuorten riveistä on noussut maahan monta valtiomiestä, mainittakoon, että järjestön ensimmäinen puheenjohtaja oli Johannes Virolainen. Kun Kalajoella viimeksi pidettiin liittokokous, vuonna 1974, valittiin liiton puheenjohtajaksi Esko Aho.

Kalajoen kokouksessa valittiin Keskustanuorille johtohenkilöt seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi ja tehtiin myös eräitä linjanvetoja ja kannanottoja. Jännittävin ja eniten jännitteitä kerännyt asiakohta oli tietysti puheenjohtajavaali. Aiempi puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala jättäytyi tehtävästään ja erinäisten vaiheiden jälkeen ehdokkaaksi asetettiin oikeustiet. yo, kauhavalainen valtuutettu Antti Kurvinen sekä tradenomi, oululainen varavaltuutettu Jouni Pitkänen. Antti Kurvinen on toiminut tämän vuoden Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajana, muttei ole ollut Suomen Keskustanuorten järjestön johtavissa tehtävisä. Jouni Pitkänen puolestaan on ollut kaksi vuotta Keskustanuorten varapuheenjohtajana ja selkeä ennakkosuosikki puheenjohtajavaalissa.

Pari kuukautta sitten Antti Kurvinen, joka on muuten opiskelutoverini Lapin yliopistossa, kävi kylässä Rovaniemen-asunnollani. Hän tuli toimittamaan erästä lyhyttä asiaa, mutta kun hän kuudelta saapui, niin hän kahden aikaan yöllä lähti. Molemmat olemme aika kovia puhumaan ja keskustelimme koko ajan Keskustanuorten tilanteesta ja politiikasta. Pyysin Anttia lähtemään ehdokkaaksi Keskustanuorten puheenjohtajaksi laajasti perustellen. Häntä oli tietysti pyydetty ehdokkaaksi jo aikaisemmin ympäri maata. Kesti vielä useamman viikon ennen kuin sain kuulla harkinnan päättyneen positiiviseen ratkaisuun. Päätös ei varmasti ollut helppo, kun opinnot ovat kesken ja omaakin elämää pitäisi elää. Mutta vetosin Anttiin, miten "on aate pyhä ja kallis..."

En kannattanut Antti Kurvista siksi, että hän on kaverini. Koen, että Keskustan suunta on ollut ajoittain enemmän tai vähemmän hukassa. Millään muulla puolueella ei ole ollut niin paljon ansiota maakuntiemme kehittämisessä kuin Keskustalla. Mutta sekään ei ole tehnyt tarpeeksi. Antti Kurvinen ei myöskään ole kabineteissa istuva harmaa teknokraatti, vaan räiskyvä ja räväkkä kansanmies. Hän tuo järjestöömme ja koko puolueeseen sellaista uutta otetta ja reippautta, jota on jo pitkään kaivattu.

Käytin yleiskeskustelussa seuraavanlaisen puheenvuoron:

Hyvät Keskustanuoret!
Eduskuntavaaleihin on aikaa puolitoista vuotta. Keskustalla on takanaan viidet hävityt vaalit.

Onko meillä varaa hävitä vielä nämä seuraavatkin vaalit ja päästää sinipunahallitus johtamaan maata tuhoisin seurauksin? Se päivä on edessä, jos emme halua tarkastella kriittisesti puolueen harjoittamaa politiikkaa.

Mahtava kansanliikkeemme, Suomen Keskustanuoret, on yhteiskunnallisten murrosten aikana ollut aina puolueelle tiennäyttäjä kohti uutta, kohti tulevaisuutta.

Tänä viikonloppuna me teemme historiaa. Me annamme suunnan Keskustanuorille, ja sitä kautta viitoitamme tietä myös puolueelle ja koko valtakunnalle. Me äänioikeutetut kokousedustajat, Keskustanuorten kenttäväki, teemme päätöksemme itsenäisesti. Kukaan toinen ei voi puolestamme ääntä luvata.

Puheenjohtajasta käydään äänestys, sillä ehdokkaita on useampia kuin yksi.

Jos todella haluamme viitoittaa puolueemme takaisin vaalivoittojen tielle,

Jos todella haluamme Keskustanuorille puheenjohtajan,

Joka on uskottava uudistaja,

Joka kykenee kiertämään kenttää ja innostamaan tavalliset suomalaiset nuoret mukaan toimintaamme,

Joka tunnetaan reilun pelin pelaajana ja jonka arvomaailma perustuu tasa-arvoon, kaikkien ihmisten tasa-arvoon asemasta, varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta, sekä kaikkien maamme eri alueiden väliseen tasa-arvoon,

Ja jossa yhdistyvät Johannes Virolaisen ja Paavo Väyrysen parhaat ominaisuudet,

– niin eipä tässä sitten enää olekaan kuin yksi vaihtoehto!

Minä en lähtenyt Kemijärveltä Kalajoelle Antti Kurvisen takia. Minä tulin tänne järjestömme, koko Keskustapuolueen ja pitkällä tähtäimellä koko isänmaan vuoksi.

Se yhteisöllisyyttä ja lähiyhteisöjen merkitystä korostava inhimillinen ajattelutapa, jota Antti Kurvinen edustaa, on näinä kylmien ja kovien arvojen päivinä tässä maassa erityisen ajankohtainen.

En toki ole kaikesta samaa mieltä Antti Kurvisen kanssa, varsinkaan EU-politiikasta. Mutta jos todella haluamme, että Keskustanuoret eivät jää pysäkille, vaan lähtevät eteenpäin pikajunan, tai sanoisinko suihkukoneen tavoin, niin silloin meidän vaihtoehtomme on äänestää Antti Kurvinen Keskustanuorten puheenjohtajaksi.

Lappilaisia kokousedustajia oli nyt mukavasti paikalla, tosin olemme hyvin pieni osa koko järjestöä. Yhteensä virallisia kokousedustajia oli 233 ja lisäksi joitakin kymmeniä "epävirallisia" edustajia, mikä tarkoittaa henkilöitä, joilla ei ole äänioikeutta. Itse edustin kokouksessa kotikaupunkini Kemijärven osastoa. Olin kokouksessa myös menettelytapavaliokunnan jäsenenä. Aloitevaliokunnan puheenjohtajana toimi lappilainen Mari Mäki.

Lauantai-ilta oli "tunnetta tulvillaan", kuten sanonta kuuluu. Monenlaisia kuiskeita kuului tulevista valinnoista. Kaksi vuotta sitten Kajaanissa henkilövalintoja ratkaistiin piirien välisin sopimuksin: kun tuet meidän ehdokastamme, niin me tuemme teidän. Nyt henki oli erilainen. Jos diilejä yritettiinkään, niin eivät ne ainakaan onnistuneet. Keskustanuorten kenttäväki teki itsenäisen ratkaisun. Myönnän, että lauantai-iltana kuitenkin uskoni ehdokkaani valintaan horjui. Vastaehdokkaan kannattajat käyttivät enemmän puheenvuoroja ja näkyivät muutenkin aktiivisemmin. Mutta - monta kertaa historiamme aikana on Pohjanmaa antanut maalle, mikä siinä on ollut parasta. Sieltä lähtivät nuijamiehet taisteluun vääryyttä vastaan, siellä syntyi Maalaisliitto, sieltä Valkoinen Suomi sai vahvimman kannatuksensa vuonna 1918! Pohjalaiset, Ilkan jälkeläiset, näyttivät nytkin voimansa. Kun lauloimme illalla Isontalon Anttia alkoi luottamukseni ehdokkaani läpimenoon jälleen elpyä.

Sunnuntaina käytiin ensiksi puheenjohtajavaali. Äänestyksessä Antti Kurvinen sai 128 ääntä ja Jouni Pitkänen 105 ääntä, joiden lisäksi yksi äänestyslippu jätettiin tyhjänä. Mitä moni piti mahdottomana, toteutettiin. Kansanmies, joukkoja edestä johtava, valittiin liittomme johtoon. Kun Antti oli pitänyt kiitospuheensa nousimme ylös kokoussalissa ja lauloimme tukiryhmän sanoittaman laulun Dirlandaan sävelin.

On uudet tuulet Kurvisen
pelastaa tämän puolueen
Ei ole perinteinen ei
Ja siksi meidän äänet vei

Ei satamassa Helsingin
Ei tuntureilla Inarin
Oo mitään kuultu tärkeempää
Antti Suomen yhdistää

Sain kuulla Antin puhuvan
ja tunsin aatteen suurimman
On Antti varma taidoistaan
Järjestöä uudistaa

On yhteisö nyt juttu tää
ei meillä kukaan yksin jää
Tuu siis mukaan laulamaan
meidän Antin asiaa

Ajattelin mielessäni: me Keskustanuoret näytimme nyt suuntaa koko puolueelle. Ensi kesänäkin, Lahden puoluekokouksessa, on luultavasti henkilövaihdosten aika. On kuljettava kohti uutta aikaa ja se on mahdotonta, jos jatkamme itsekritiikittömänä joo-joo-kerhona, jossa virheitä ei voida tunnustaa ja asia hukkuu lööppijulkisuuden alle. Olemme mahtava kansanliike, joka on pelastanut Suomen monta kertaa, monarkialta, fasismilta, kommunismilta. Yksikään muu puolue ei ole tehnyt isänmaamme hyväksi niin paljon kuin Maalaisliitto-Keskusta. Edelleenkin meidän tulee olla vakaa ja arvokas puolue, ei saippuaooppera ja joka suuntaan, viime aikoina nimenomaan liiaksi oikealle, kumarteleva joukkio.

Kun kokouksessa puheenjohtaja oli valittu, käytiin tietysti vaali liiton varapuheenjohtajista ja hallituksesta. Varapuheenjohtajavaalissa jäi harmittamaan, kun kainuulainen Ilmari Pokela hävisi vain kuudella äänellä. Pokela on mustasta hatustaan puoluetovereiden keskuudessa tunnettu, avoimesti EU-vastainen, kansallisvaltioiden itsenäisyyttä ja aitoa tasavaltalaisuutta puolustava mies, jonka historian lahjomaton vaaka kerran todistaa olleen oikeassa. Pokela jatkaa kuitenkin hallituksessa ja - kuten hän lupasi puheenvuorossaan - "änkyröinti jatkuu!" Toinen harmillinen tapahtuma oli, että myös Lapin ehdokas Susanna Viitala jäi valitsematta tehtävään. Äänet jakautuivat kuitenkin melko tasaisesti. Suuri ilonaihe puolestaan oli se, että mynämäkeläinen, nykyään Kuntaliitossa työskentelevä Carita Maisila valittiin varapuheenjohtaksi, vieläpä isoimmalla äänimäärällä. Tapasin Carita Maisilan ensi kerran Posiolla viime kesänä ja huomasin heti, että tässä on tyttö, joka ei ole kuka tahansa. Hän on fiksu ja asiallinen nuori nainen, jolla on vielä paljon annettavaa koko Keskustaliikkeelle. Hänen suuri kannatuksensa - yli puolet kokousväestä äänesti häntä - kertoo vahvasta muutostarpeesta. Nyt sekä puheenjohtaja että 1. varapuheenjohtaja tulivat istuvan hallituksen ulkopuolelta.

Hallitusvaali sitten olikin Lapin ja uskallan sanoa, että myös J. Kaisanlahden riemujuhlaa. Kesällä pyysin ehdokkaaksi Lapista torniolaista Katri Kulmunia. Syyt pyyntööni olivat selkeät. Ensinnäkin olen oppinut tuntemaan Katrin luotettavana ja tunnollisena ihmisenä, joka ei riko sovittua ja joka teke, mitä lupaa. Sellaiset ihmiset ovat harvemmassa kuin uskommekaan, olen sen saanut tänäkin vuonna monessa asiassa kokea. Toinen syy oli se, että Katri tuntee ulkopoliittiset kysymykset hyvin ja omaa Paasikiven-Kekkosen linjan mukaisen ajattelun suhteissamme naapurimaihin, erityisesti itäiseen naapuriimme. Keskustanuoret tarvitsevat ulkopoliittista osaamista. Sehän on elinehtomme koko maassa. Kuten Katri muistutti Urho Kekkosen sanoista: ilman hyvää ulkopolitiikkaa ei ole kohta sisäpolitiikkaakaan.

Katrin maailmankatsomus on sinivalkoinen ja isänmaallinen. Mutta hän tietää, että ilman Venäjän luottamusta, kansakuntamme on vaikea hengittää. Maamme on suurvallan naapuri, halusimme tai emme. Se on otettava tosiasiana ja sen mukaan on elämä tässä maassa järjestettävä. Mikään EU ei viime kädessä takaa olemassaoloamme. Sen takaavat vain hyvät ja luottamukselliset suhteet suureen naapuriimme. Katrin venäjän kielen osaaminen on myös hyvin tärkeä asia. Paasikivikin puhui Venäjää ja pääsi suoraan neuvottelemaan neuvostojohtajien kanssa.

Toimin pari kuukautta Katrin kampanjapäällikkönä. Ja hyväpä oli toimia, kun oli sellainen ehdokas. Ainoa uhkamme oli, että ehdokas ei ole kentällä tunnettu. Alkuvuodenhan Katri opiskeli Venäjällä ja oli siis poissa paikallisista kuvioistamme. Mutta tämä uhka ei toteutunut. Loistavalla puheellaan ja valloittavalla olemuksellaan Katri otti yleisönsä. Vaalitulos oli historiallinen. En tiedä, onko milloinkaan Lapin ehdokas saanut sellaista vaalitulosta. Jo lauantai-iltana olin melko varma Katrin valinnasta, mutta sunnuntaipäivä yllätti meidät kaikki.

Tietysti tosi työ alkaa vasta nyt. Katrilta odotetaan paljon, ja uskon hänen täyttävän odotukset. Mutta olen todella iloinen Katrin vaalivoitosta. Katri ansaitsi vaalivoittonsa omalla työllään ja osaamisellaan. Mutta kampanjapäällikkönä vaalityöhön pienen panoksen antaneena ja Katrin ehdokkuutta aikanaan Lapin Keskustanuorille esittäneenä rohkenin sentään muutamille ystävilleni rehennellä olevani "kuningattarentekijä" - yleensähän puhutaan kuninkaantekijöistä, mutta nyt me lappilaiset teimme Keskustanuorille äänikuningattaren.

Äänestyksessä valittiin viisi jäsentä hallitukseen; kausi kestää kaksi vuotta ja vuorovuosina valitaan aina puolet hallituksesta. Äänestyslippuun tuli siis kirjoittaa viiden ehdokkaan nimi. Ehdokkaita oli yhteensä kymmenen. Katri Kulmuni tuli ääniharavaksi 185 äänellään. Hyväksyttyjä äänestyslappuja oli yhteensä 231 kappaletta, joten 80,1 % kokousedustajista äänesti Katria! Pohjoissuomalaisista edustajista Katria äänestivät lähes kaikki, mutta etelän äänestysalueiltakin reilusti yli puolet edustajista antoi äänensä Katrille. Tietääkseni ainakaan viime vuosikymmeninä ei vastaavaa kannatusta ole tullut kenellekään lappilaiselle. Muista ehdokkaista ääniä saivat Topi Heinänen 136, Kaisa Pihlaja 135, Ville Toivanen 135, Eeva Kärkkäinen 123, Markus Kinnunen 107, Sami Hänninen 102, Laura Kantomaa 100, Hannu Tiusanen 94 ja Teemu Kelkka 38.

Kaksi vuotta sitten emme lähteneet Kajaanista pois kovin juhlatunnelmissa. Nyt tunnelmat olivat toiset. Keskustanuoret muuttivat johtoaan ratkaisevasti. Maailma ei viikonlopun myötä paljoa muuttunut, mutta yksi askel otettiin oikeaan (ei oikeiston!) suuntaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti Keskustan uudistumista vankkumattomalla aatepohjalla.

Janne Kaisanlahti
Kemijärvi

Teksti on julkaistu myös Jannen blogissa: http://jkaisanl.vuodatus.net/
Alkuperäisen tekstin yhteydessä on myös Jannen kuvia liittokokouksesta.

Katri Kulmunin puhe Kalajoen liittokokouksessa 24.10.2009.

2009-11-04T05:15:00.000-08:00

Arvoisa liittokokousväki, hyvät ystävät!

Keskusta on toista kautta maan päähallituspuolueena. Suomen johto on Keskustan käsissä, mutta ei se siltä tunnu. Kokoomus porskuttaa omalla brändi-imagollaan ja, on
suositumpi kuin koskaan. Vihreät näyttävät omaavan veto-oikeuden jokaiseen hallituksen esitykseen. Ja Keskusta kumartelee molempien hallituskumppaneidensa edessä.Keskusta on alistunut ja samalla unohtanut sen kaikkein tärkeimmän; oman elinehtomme - aatteen.

Aate on meidän voimavaramme, mutta ei se meitä auta, jos me emme sitä toteuta. YMPÄRISTÖ, INHIMILLISYYS, SIVISTYS; missä ne näkyvät? Missä meidän aatteemme näkyy? - Ei se näy! Keskusta on harhaillut ja seikkaillut riittävän kauan. Olisiko nyt aika
vahvistua, olla päättäväinen ja palautua juurille tekemään sitä, minkä me
parhaiten osaamme. Käymään aatteellista keskustelua, jossa Keskustanuoret
voivat olla suunnannäyttäjinä.

Aatteiden huutokaupassa Keskusta on myynyt Vihreille ympäristöasiat. Vihreät ovat
monopolisoineet ympäristökysymykset. Ei se ole heidän yksinoikeutensa.
Keskustanuorten pitää tuoda vaihtoehtoja Vihreiden ajamalle
ympäristöpolitiikalle. Päästövähennyksiin pääsemiseksi tarvitsemme ohjausta
valtiovallalta, mutta myös jokaisen yksittäisen kansalaisen teot ovat
merkittäviä. Sinun ja minun teot ovat tärkeitä!

Lopuksi vielä ulkopolitiikasta.
Suomen ulkopolitiikka on viime vuosikymmenen ollut yhtä ylistyslaulua Euroopan
unionille. Todellisuudessa, EU on hajanainen eikä se kykene toimimaan
yhteisellä eurooppalaisella äänellä. Suomi ei voi jäädä odottamaan EU:n
kehityskeskusteluja ja vain toivoa yhteisömme toimivan paremmin kymmenen vuoden
kuluttua.

Keskustanuorten ulkopoliittinen linja on jäänyt vaaliohjelmien tasolle, eikä niistä puhuta kuin Euroopan parlamenttivaalien aikaan. Miten joukostamme voi kasvaa tulevaisuuden ulkopolitiikan vaikuttajia, jos meillä ei ole linjaa, ei visiota maamme
ulkopoliittisesta suunnasta?
Suomen on keskityttävä nyt kahdenväliseen diplomatiaan ja panostettava suhteisiin myös Venäjän kanssa. Me emme saa unohtaa valtavaa itäistä naapuriamme, mutta emme
saa myöskään jäädä historiamme vangiksi.
Presidentti Urho Kekkosta mukaillen, tahdon muistuttaa teitä, että: ilman ulkopolitiikka meillä ei voi olla sisäpolitiikkaa!

Tehkää viisaita ja kauaskantoisia päätöksiä!

Kiitos!

Kannanotto: Ulkomaalaisille marjanpoimijoille järjestettävä perehdyttävää koulutusta

2009-09-27T03:37:00.000-07:00

Suomessa on menneenä kesänä keskusteltu paljon ulkomaalaisista marjanpoimijoista. Erityisen voimakasta tämä keskustelu on ollut Lapissa.

Viime vuosina marjayritykset ovat välittäneet erityisesti Pohjois-Suomeen ulkomaalaisia marjanpoimijoita kasvavassa määrin. Tämä toiminta on herättänyt paikallisissa asukkaissa ristiriitaisia tuntemuksia. Erityisesti keskustelua on käyty poimijoiden liikkumisesta lähellä paikallisten asutusta ja perinteisiä marjamaita. On yksittäisiä tapauksia, joissa marjanpoimijoihin on suhtauduttu vihamielisesti ja jopa väkivaltaisesti.

Vaikuttaa siltä, että marjanpoimijat, ainakin jossain määrin, ovat käytännössä työntekijään rinnastettavassa asemassa, kuitenkin ilman virallista työsuhdetta. Asiaan liittyy myös ihmisoikeudellinen näkökulma: mikäli marjanpoimijalle sattuu esimerkiksi jokin onnettomuus tai sairastuminen, työnantajavastuuta ei ole. Esitämme, että yhteiskunta tehostaisi tämän toiminnan valvontaa ja mahdollista sääntelyä pohdittaisiin. Asian ratkaisuksi voitaisiin säätää erityinen laki ulkomaalaisia marjanpoimijoita varten, jossa määriteltäisiin marjayritysten velvollisuudet sairas- ym. tapauksissa, koulutuksen järjestäminen sekä muut velvollisuudet.

Olemme huolissamme, että poimijoita välitettäessä jokamiehenoikeuksia käytetään väärin. Ymmärrämme paikallisten asukkaiden ja maanomistajien harmistumisen koskien marjanpoiminnasta aiheutuneita ongelmia. Rasistista tai vihamielistä käytöstä emme hyväksy, mutta emme myöskään asiallisen keskustelun tukahduttamista leimaamalla ongelmien julkituoneita tahoja rasisteiksi. Esitämme, että lääkkeenä ongelmien ehkäisemiseksi marjayritykset tulisi lakisääteisesti velvoittaa järjestämään lyhyt koulutus, jossa poimijoille opetettaisiin esimerkiksi paikallisia tapoja, jokamiehenoikeudet sekä suomen kielen alkeet. Uskomme, että tämä vähentäisi vastakkainasettelua ja parantaisi sekä paikallisten asukkaiden että ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa.

Lapin Keskustanuoret 22.9.2009

Lapin Keskustanuoret: Antti Kurvinen Keskustanuorten puheenjohtajaksi

2009-09-24T00:25:00.000-07:00

Suomen Keskustanuorten puheenjohtajakisa on lähtenyt käyntiin. Suomen Keskustalla, kuten myös sen nuorisojärjestöllä, on vahva kansanvaltaisuuden perinne henkilövalintojen suhteen. Valintoja ei tehdä kabineteissa, vaan päätösvalta on puolueemme kenttäväellä. Lapin Keskustanuoret ovat tyytyväisiä huomatessaan, että myös Kalajoen liittokokouksessa tullaan käymään aitoja henkilövaaleja, joiden tulokset eivät ole etukäteen tiedossa.

Koko maan asuttuna pitäminen ja jokaisen maankolkan kehittäminen ovat asioita, joista niin Keskustan kuin Keskustanuorten tulee pitää kiinni tinkimättömästi. Millään puolueella ei ole niin paljon ansioita oman maakuntamme kehittämisessä kuin Suomen Keskustalla. Tätä linjaa myös Keskustanuorten tulee kulkea. Uuden puheenjohtajan henkilön tulee olla innostava ja dynaaminen, kentän ääntä kuuleva, kentällä liikkuva ja tavallista suomalaista nuorta puhutteleva ja puhuttava.

Puolueemme, mahtava kansanliikkeemme, Suomen Keskusta, on kulkenut jo pitkään vaalitappioiden tietä. Eduskuntavaaleissa 2011 ei ole enää varaa tappioon. Keskustan joutuminen oppositioon ja sinipunahallituksen syntyminen olisi suureksi vahingoksi niin maakunnallemme kuin koko isänmaalle. Keskustanuorten on toimittava – kuten se on toiminut ennenkin puolueessamme muutosaikoina – suunnannäyttäjänä kohti vaalivoittoja. Uuden ajan haasteisiin on vastattava uusin keinoin, mutta murtumaton keskustalainen arvopohja mielessä pitäen.

Nämä seikat huomioiden Lapin Keskustanuoret katsovat, että oikeustieteiden ylioppilas Antti Kurvinen tulee valita Suomen Keskustanuorten puheenjohtajaksi.

Lisätietoja:
Timo Tapaninen
Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja, p. 045-6311381

Sanna Ruokamo
Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja,
Antti Kurvisen kampanjapäällikkö, p. 040-5792056

Luontoretkeilyä 7.8.2009

2009-08-20T02:32:00.000-07:00

Saadakseen virkistystä ihmisen kannattaa aina silloin tällöin poistua hetkeksi kotiympyröistään. Useinkaan meillä ei ole aikaa tai rahaa lähteä pitkälle matkalle, mutta ainakin täällä Lapissa pienen luontoretken voi tehdä lähiseudulle jo muutamassa tunnissa. Eikä tarvitse välttämättä lähteä vaeltamaan kalliit varusteet mukana ja rinkka selässä, puolenpäivän retkessäkin jo näkee paljon. Lapin kesä on lyhyt, joten se aika kannattaa hyödyntää. Uskallanpa väittää, että luonnon rauhasta saa sellaista syvällistä mielenrauhaa, jota ei uimarannoilta ja kaljabaarien terasseilta ole milloinkaan löydettävissä.

Valitettavan harvoin olen itsekään retkeilyä harrastanut, mutta tänään vietin iltapäivän ja illan Rovaniemellä Napapiirin lähistöllä Vaattunkikönkään maisemissa. Kävimme oman piirini, Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Sanna Ruokamon, Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Hannu Laitisen sekä rovaniemeläisen kaupunginvaltuutetun, vanhan tuttavani Susanna Viitalan kanssa luontoretkellä kierrellen suomaisemissa pitkospuita pitkin.

On hieno asia, että Suomessa ylläpidetään monipuolisia luontoreittejä. Sinne meidän tulisi turistejakin viedä yhä ahkerammin. Eivät ulkomaalaiset halua nähdä neonvaloja ja suuria ostoskeskuksia, niitä löytyy kyllä joka maasta. Ainutlaatuinen luonto on pohjoisen valtti.

Suopolkua kulkiessamme näimme Vianaavan aukeita aapoja ja kurkien äännähdyksiäkin kuului. Tietysti, kun olemme kaikki keskustalaisia, niin puhelimme myös ajankohtaisista asioista. Nuorilla on edessään yhdet vaalit tänäkin syksynä, nimittäin yliopistojen edustajistovaalit sekä ammattikorkeakoulujen vastaavien opiskelijoiden toimielinten valinnat. Ja lokakuussa on Keskustanuorten liittokokous, jossa nähtävästi myös tulee olemaan äänestyksiä tärkeistä paikoista.

Edellisestä osanottajalistasta unohtui Susannan koira, joka väliin puuskuttaen, mutta hyvin innokkaasti painatti pitkospuita eteenpäin. En tunne koirarotuja, joten en tiedä, minkä lajin edustajasta on kyse, mutta tarkoitan niitä, joista joskus vähän ilkeästi sanotaan, että "seinään pahki juosseet". Joka tapauksessa koira oli oikein ystävällinen ja selvästi luonteikas yksilö, joten vaikka en ole koira-ihmisiä, niin meistä tuli heti kaverit.

Huomenna menen taas Kemijärvelle - aamujunalla, kun se kerran Kemijärvelle kulkee! Kun puoli yhdeksältä lähden, niin varttia vaille kymmenen olen jo perillä.

Janne Kaisanlahti

Vähemmän vaaleja, enemmän demokratiaa

2009-08-16T09:25:00.000-07:00

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen ehdotus vaalien yhdistämisestä on harkinnan arvoinen asia, vaikka puoluehallitus ei asiasta vielä 13.8 kokouksessaan päättänytkään. Malli vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua. Uudistus olisi melkoinen haaste puolueille sekä järjestöväelle.

Korhosen ehdotuksessa järkevintä on perustelu varojen säästämisestä: puolueiden näkökulmasta selvittäisiin yksillä mainoskampanjoilla. Järjestöväki joutuisi pahimmassa tapauksessa repattamaan kahta kauheammin eri tilaisuuksien välillä, käytäisiinhän yhtä aikaa kahdet vaalit. Äänestäjillä voisi myös sekoittua puurot ja vellit, jolloin äänestysinto laskisi entisestään. Tätä Jarmo Korhonen tuskin tarkoittaa. Valoisampi visio lienee, että paikallistasolla vaalitapahtumiin tulisi enemmän väkeä kuuntelemaan eri vaalien ehdokkaita. Kansalaiset havahtuisivat kaksista yhtäaikaisista vaaleista, ja kokisivat äänestämisen aiempaa tärkeämmäksi.
Toinen uudistus, kaavailtu vaalirahoituksen julkinen rekisteri, lisäisi avoimuutta ja vahvistaisi äänestäjien luottamusta päättäjiin. Nämä seikat vahvistaisivat demokratiaa.

Mahdollisen vaalien yhdistämisen lisäksi tulevaisuudessa on edessä todennäköisesti maltillisemmat kampanjat tiukempien vaalibudjettien vuoksi, mikäli rahoittajat ovat todella säikähtäneet vaalirahoituskohua ja Keskustan ajama15 000 lahjoituskatto toteutuu. Minua on eri vaalien aikaan yritetty vakuuttaa ehdokkaiden pätevyydestä esimerkiksi lukuisilla karkeilla, ilmapalloilla ja jopa pelikorteilla ja kondomeilla. En aina ole ymmärtänyt krääsän yhteyttä niihin teemoihin, joita ehdokkaat ovat ajaneet, kuten parempaan terveydenhoitojärjestelmään, ilmastonmuutoksen torjumiseen tai suurempiin lapsilisiin. Toivottavasti tämä kilpavarustelu vähenee ja vaalirahakohusta jää perinnöksi entistä asiakeskeisemmät kampanjat, joiden ei tarvitse olla synonyymi tylsyydelle. Minusta vaalikampanjoissa ovat parasta mielenkiintoiset ja asiantuntevat puheet.

Maltillisemmat kampanjat ja kahdet vaalit yhtä aikaa nostavat vaaleissa talkoilevan järjestöväen arvoon arvaamattomaan. Kun vaalimainontaan ei ole enää varaa yhtä paljon kuin ennen, tarvitaan tekeviä käsiä kentällä. Tässä keskustaväki on onneksi vahvoilla vahvan talkooperinteen vuoksi. Talkoilevaa järjestöväkeä ei pidä unohtaa vaalitaiston tiimellyksessä. Tarvitaan järjestelmällisempää ehdokashuoltoa, koulutusta sekä järjestöväen jaksamisesta huolehtimista. Sanotaan, että yrityksissä henkilöstö tekee tuloksen, puolueissa sen tekevät ehdokkaat ja järjestöväki. Olipa vaaleja sitten kuinka usein hyvänsä.

Sanna Ruokamo
Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja

Brysselin terveisiä

2009-05-26T00:00:00.000-07:00

Lapin yliopiston ensimmäisen vuoden politiikkatieteiden opiskelijat tekivät opintomatkan Brysseliin pääsiäisen jälkeen. Paitsi tulevan kesän, myös EU-vaalit pystyi aistimaan EU:n pääkaupungissa. Tapasimme Keskustan europarlamentaarikon Hannu Takkulan, joka kertoi, että vaalihumua on jo ilmassa. Se näkyy eri edustajissa eri lailla. Ehdokkuutensa uusimista yrittävät ovat monet jo lähteneet kotimaahansa kampanjoimaan. Helpompaa on niillä, jotka ovat päättäneet lopettaa mepin uransa ainakin toistaiseksi. Jotkut voivat olla suhteellisen varmoja läpimenostaan, jos heidän kotimaassaan on käytössä listavaalit ja oma nimi on hyvällä paikalla.

Vierailimme sekä komission että Euroopan parlamentin rakennuksissa. Vaikka komissiota ei valita vaaleilla, merkitsee vaalikauden vaihdos myös komission vaihdosta. Suomen komissaarin Olli Rehnin kabinetin työntekijä kertoi, että nykyisen komission puheenjohtaja Barroso on vahvoilla jatkamaan toisellekin kaudelle, mutta vielä ei voi mitään sanoa varmasti. Keskustelimme paljon Lissabonin sopimuksesta, joka mahdollisesti voi tulla voimaan jo ensi vuoden alusta, mikäli Irlanti järjestää toisen kansanäänestyksen loppuvuonna 2009. Komission osalta EU-maat päätyivät kompromissiin, jossa jokainen maa saa jatkossakin pitää oman komissaarinsa.

Euroopan parlamentti toimii Brysselissä lyhyen kävelymatkan päässä komissiosta kahdessa rakennuksessa, jotka on yhdistetty toisiinsa kulkukäytävällä. Brysselin prameudesta ei välttämättä voi puhua – rakennukset eivät todellisuudessa ole mikään silmiä hivelevä näky. Sisältä rakennukset ovat vierailijan silmin sokkeloiset. Vaikuttavin näky oli parlamentin istuntosali, jossa on paikat kaikille 785 edustajalle. Ja salin sivulla on tulkkauskopit kaikille 23 viralliselle kielelle.

Parlamentissa EU-vaalit näkyivät joka puolella vaalijulisteiden ja –krääsän muodossa. Julisteissa ei tosin mainostettu ketään yksittäistä ehdokasta, vaan itse vaaleja, jokaisella EU:n virallisella kielellä. Elections européennes – A vous de choisir! Eli suomeksi: Eurooppavaalit – Sinä valitset!

Suomessa europarlamentaarikoksi pyrkii yhteensä 241 henkilöä 13 puolueesta ja yhdestä valitsijayhdistyksestä. Jotta oma ehdokas löytyisi, kannattaa nähdä vähän vaivaa ja ottaa selvää eri ehdokkaista esimerkiksi netin kautta. Googlettamalla pääsee jo pitkälle. Meppiehdokkaat myös kiertävät paljon eri tilaisuuksissa varsinkin oman kotiseutunsa alueella.

Iiris Jakola
Lapin Keskustanuorten johtokunnan varajäsen

Toimintatavat ratkaisevat vaalituloksen

2008-09-22T08:20:00.000-07:00

Keskustanuorten ilmastonmuutosta vastaan taisteleva ”Bensa loppuu ketju ei” -kampanja on juuri päättynyt onnistuneesti. Tavoitteena oli torjua ilmastonmuutosta pyöräilemällä nuorkeskustalaisin voimin Nuorgamista Helsinkiin. Ilmastonmuutosta saatiinkin torjuttua n. 100 000 kilometrin edestä. Kampanja on hyvä esimerkki siitä, että Keskustanuorten toiminta pohjaa tekemisellä vaikuttamiseen ja konkreettisiin asioihin.

Tuoreen viiden suurimman puolueen teettämän tutkimuksen mukaan ei ole mitään selvää tekijää, minkä perusteella äänestäjät valitsevat ehdokkaansa kuntavaaleissa. Ehdokkaiden ominaisuudet on ratkaiseva tekijä vajaalle neljännekselle. Lähes sama määrä antaa painoarvoa sille, mitä puolue edustaa valtakunnallisesti. Kolmannekselle äänestäjistä tärkeintä on, mitä puolue ajaa paikallisesti. Asiasisältöön liittyy erittäin läheisesti myös toimintatavat, jotka ovat Keskustanuorille tärkeitä.

Viemme tavoitteemme läpi asiallisella meiningillä ja yhteistyössä muidenkin puolueiden kanssa. Uskomme, että tällä tavoin olemme uskottavia ja omalta osaltamme vahvistamme poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Keskustanuorten keskeisiä arvoja ovat luonnon ja ihmisen tasapainoinen suhde, sivistys, tasa-arvo ja yhteisöllisyys. Nämä arvot näkyvät toiminnassamme, kuten myös juuri päättyneessä kampanjassa.

Kuntavaaleihin käymme reippain mielin ja ottein. Ehdokasjoukkomme on monipuolinen ja joukosta löytyy varmasti jokaiselle henkilö, jota äänestää. Meillä on nelisenkymmentä nuorta ehdokasta ympäri Lappia. Yksistään Rovaniemellä ehdolla on 18 nuorta ja opiskelevaa ehdokasta. Toisin kuin eräät muut poliittiset nuorisojärjestöt, Keskustanuoret eivät tarvitse sanomansa viemiseen esimerkiksi paljasta pintaa. Meidän kalentereissamme välähtelee kova asia. Kun äänet on laskettu, näemme kumpaa kuntalaiset enemmän arvostavat.

Lapin Keskustanuoret
(Kirjoitus on piirin johtokunnan ja muiden aktiivien yhdessä valmistelema.)

Verkkoja kokemassa

2008-09-11T22:51:00.000-07:00

Ehdokashankinta alkaa olla loppusuoralla. Yleensä kunnallisjärjestöillä tai osastoilla ei ole nimetty ehdokkaiden kerääjiä, mielestäni jokaisen keskustalaisen velvollisuus on joko itse asettua ehdolle tai vähintäänkin kannustaa tunnollisia ja kunnollisia aatetovereitaan allekirjoittamaan ehdokassuostumuksen. Erityisesti Keskustanuorilla on tässä näytön paikka, tuoretta ajattelua tarvitaan ympäri Lapin. Jotta maakuntamme olisi todellinen tulevaisuuden maakunta, tarvitaan päätöksenteossa nuorten ja lapsiperheiden edustajia. Tietysti tarvitaan yhtä lailla kokeneitakin valtuutettuja, mutta heidän läpimenostaan ei tarvitse olla huolissaan; heidät valitaan kyllä, mutta uusien eteen on tehtävä aina enemmän työtä, jotta he tulevat tunnetuiksi.

Ehdokkaiden kerääminen on oma taiteenlajinsa. Eräs tuttavani käyttää siitä erilaisia kalastukseen liittyviä termejä. Jo keväällä heitettiin ensimmäiset pyydykset veteen. Pitkin kesää verkkoja on koettu. Täällä Kemijärvellä keväällä ja vielä kesälläkin saattoi sanoa vanhan kalakalenterin tavoin: kala ei liiku eikä käy pyydyksiin. Mutta syksyllä alkoi liikehdintä, milloin nappasi onki, milloin katiska. Näyttää siltä, että saamme enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa oli - hyvä niin. Enemmän vaihtoehtoja, laajempi demokratia.

Jotkut valtuutetut keskittyvät lähinnä sen pähkäämiseen, antavatko oman lappunsa vai eivät. On kieltämättä hieman huvittavaa, että vuosikymmeniä toimineita valtuutettuja pitää maanitella ehdokkaaksi. Luulisi, että joka tietää, millaista valtuustotyö on, osaa sanoa, haluaako vielä sitoutua siihen. Tietysti on kohteliasta heitäkin kysyä. Mutta uusiin ihmisiin on panostettava, sillä heille kynnys tulla mukaan voi olla korkea. Kukaan ei varmaankaan pahoita mieltään siitä, että kysytään. Monen kohdalla vastaus on kielteinen, joku muuttaa mieltään, kun tarpeeksi usein kysytään, joku ei.

Erityisesti arvostan sellaisia henkilöitä, jotka siitäkin huolimatta, että ovat itse ehdolla, hankkivat rinnalleen toisia ehdokkaita. Voisi kuvitella, että ei kannattaisi hankkia kilpailijoita samoille äänille. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksioikoinen. Monesti innokkaimmat ehdokaskerääjät ovat myös suuria ääntenkerääjiä. Ehdokashankintatyössäkin tulee tutuksi. Moni sellainen, joka on vastannut kieltävästi pyyntöön asettua ehdokkaaksi, voikin antaa ainokaisen äänensä häntä kysyneelle.

Kemijärvellä olen minäkin keräillyt jonkun verran ehdokkaita. Hirvittää ajatellakin, mikä on seuraavan puhelinlaskun loppusumma. Kemijärven Keskustanuoret asettavat näillä näkymin kolme ehdokasta. Odotan mielenkiinnolla alkavaa kampanjaa ja vaalikeskusteluja. Nuoria, ennakkoluulottomia päättäjiä tarvitaan. Joskus uudet ihmiset näkevät asiat selvemmin kuin samoissa kuvioissa pitkään pyörineet. Itse uutena kirkkovaltuutettuna Kemijärvellä olen nähnyt, miten tärkeätä on saada päättäviin pöytiin erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka perehtyvät asioihin eivätkä niele purematta kaikkia esityksiä vain sen takia, että "näinhän meillä on aina tehty".

Janne Kaisanlahti
Kemijärvi
Lapin Keskustanuorten johtokunnan jäsen

Kunnallisvaalit ovat nuorille mahdollisuus

2008-09-01T00:44:00.000-07:00

Noin kahdeksan vuotta sitten sain kuningasajatuksen - lähteä ehdolle kunnallisvaaleihin. Olin aina ollut tosi huono peruskoulussa ja lukiossa sellaisissa aineissa, joita voisi kuvitella valtuutetun tarvitsevan. Yhteiskunnalliset asiat teoriatasolla eivät kiinnostaneet, eikä äidinkielikään oikein sujunut.

Pääsin valtuustoon Posiolta ensiyrittämällä. En tiennyt silloin mikä on oppositio ja hallitus, tuskin tiesin mitään puoluepolitiikasta tai muustakaan. Posiolla ei normaalit poliitiset kuviot oikein toimi, kun Keskustalla on niin paljon valtuutettuja.

Syy miksi halusin valtuustoon oli, että olin sosiaalinen ja toivoin nuorille lisää tekemistä. Syy miksi pääsin valtuustoon oli varmaan se, että olen aina avannut ovet ihmisille kauppaan mennessä :) ja tietenkin nuori ehdokas oli Posiolla kummajainen.

Ehdokkaita ja poliitikkoja on erilaisia. Jokaista tarvitaan, sillä varsinkin nuoria harrastajia on vähän. Kun ikäpyrämidi lässähtää pohjaltaan, ei kunnissa ole kohta enää ihmisiä vastuuta kantamaan. Sen tähden on tärkeää, että jokainen nuori ehdokas pääsee valtuustoon tai ainakin saa lautakuntapaikan. Kysymys ei ole nuoren taidoista tai kokemuksesta, vaan välittämisen halusta ja omasta tahdosta.

En enää muista kauheasti ekoja vaaleja tai vaalien jälkeistä aikaa, muistan vain, että koko elämäni muuttui siitä hetkestä kun pääsin valtuustoon. Ei se tehnyt minusta vanhaa kalkkista tai 4-kymmpistä 2-kymppisen kehossa. Vähän tietenkin pukeutuminen muuttui ja mikä tärkeintä elämän arvot muuttuivat.

Itse olen liian impulsiivinen, jotta olisin pärjännyt politiikassa vielä paremmin. Voin kuitenkin sanoa, että ovet ovat avautuneet moneen suuntaan. Ne ovat avautuneet kahden syyn takia; olen luonut verkostoja ja kehittynyt yhteiskunnan tulkitsijana.

Verkostojen luominen ei vaadi sen koommin blogitilaa, mutta yhteiskunnan tulkitseminen sitäkin enemmän. Ihan sama mitä työpaikkaa haet tulevaisuudessa tai mitä keskusteluja tahansa käytkin tulevaisuudessa on politiikan harrastamisesta hyötyä. Ihmiset arvostavat nykyään henkilöitä, jotka pystyvät näkemään asiat laajalti ja monesta eri näkökulmasta. Vain hyvin harvoin aktiivipolitikoinnista on haittaa.

Avarakatseisuus tulee politiikassa ajan myötä, mutta varmasti. Päätöksiä ei voi tehdä yhden ihmisen perspektiivistä vaan on ajateltava kaikkia niitä tahoja joihin päätös vaikuttaa. Tämä tieto on suurin eväs mitä politiikasta olen mukaani saanut.

Haluan kannustaa kaikkia lähtemään ehdolle kunnallisvaaleihin, sillä se on suuri mahdollisuus sekä sinulle että kunnallesi. Ne jotka ovat ehdokkaiksi jo suostuneet, tämä bloki on oiva mahdollisuus kirjoittaa omista ajatuksista äänestäjillesi.

Toivon, että käytätte blogia ahkeraan.
Timo Tapaninen
Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja